Kiitollisuuden vaaliminen, myötätunto ja luonnossa liikkuminen ovat Maaretta Tukiaisen arkikonsteja hyvän mielen löytämiseen. Kuva: Esko Jämsä

Väitellään: Myönteinen ajattelu on terveellistä, Maaretta Tukiainen!

Tietokirjailija ja muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen teki harjoitusoppaan hyvän mielen etsijälle.

• 12.01.2016 13:50
• Taneli Kylätasku

Viisas ei tuhlaa aikaansa myönteisiin mielikuviin, vaan näkee asiat sellaisina kuin ne ovat.

"Taitaa olla pessimisti kun puhuu! Jos emme ole kovin harjaantuneita tietoiseen ajatteluun, kuvittelemme näkevämme asiat ”sellaisina kuin ne ovat”, vaikka tosiasiassa jokaisella meistä on havaintoja ohjaava filtteri, jonka läpi todellisuutta tulkitsemme. Jos emme ole tietoisia tästä mentaalisesta kartasta, joka meitä ohjaa, saatamme erehtyä luulemaan sitä todellisuudeksi."

Myönteinen ajattelu on terveellistä ja vallankumouksellista.

"Kyllä. Myönteisyydellä on empiirisesti todistettuja terveysvaikutuksia: stressitaso alenee, mielihyvähormoni dopamiinin eritys lisääntyy, immuniteetti paranee, verenpaine laskee, unenlaatu paranee, kasvuhormonitaso nousee. Lisäksi näistä seuraa muita hyötyjä: ajattelu laajenee, ihminen pystyy havaitsemaan enemmän mahdollisuuksia, luova ongelmanratkaisukyky paranee.

Toisaalta kautta aikojen on ollut ihmisiä, jotka ovat ajatelleet myönteisesti ja eläneet hyvän elämän. Se on siis ikivanhaa perinnetietoa, jota monet viisaat ovat käyttäneet ennen meitä."

Self-help eli itseapu on yksi tulevaisuuden terveydenhuollon kulmakivistä.

"Kyllä, se tulee olemaan osa sitä. Kun ihmiset oppivat ennaltaehkäisemään sairauksia, yhteiskunnan terveydenhoitokulut laskevat. Tuoreen Terveys 2050 -selonteon mukaan ihmisten oma aktiivisuus on keskeinen tulevaisuuden terveydenhuollon voimavara. Suomen Mielenterveysseuran mukaan jokainen mielenterveyteen panostettu euro tulee tutkitusti moninkertaisena takaisin. Itse puhun tällä hetkellä mieluiten life helpistä, joka kattaa sekä itseavun että ammattilaisten tarjoaman tuen."

Hankalassa tilanteessa kannattaa kätkeä oma haavoittuvuutensa.

"On inhimillistä ja ymmärrettävää, että hankala tilanne synnyttää meissä pelkoja. Se taas herättää usein voimakkaan halun joko pakenemiseen, suojautumiseen tai hyökkäykseen. Nämä ovat liskoaivoreaktioita – evoluution varhaisessa vaiheessa meille kehittyneitä tapoja reagoida pelottavaksi tulkittuun tilanteeseen.

Nykyään kuitenkin ani harvoin olemme joutumassa leijonan syömiksi, joten tehokkaampi strategia pelottavassa tilanteessa voisi olla pyytää toisilta apua tai sanoa hyökkäävälle ihmiselle, että hänen toimintansa tuntuu pelottavalta.

Oman haavoittuvuutensa paljastaminen osoittaa suurta henkistä vahvuutta. Viisautta on myös kyetä erottamaan oikeasti vaaralliset ihmiset niistä ihmisistä, joilla vain sattuu olemaan huono päivä."

Jos ihminen ei ole onnellinen, kyse voi olla harjoituksen puutteesta.

"Sonja Luybomirskyn tutkimusten mukaan ihminen voi vaikuttaa 40 prosenttiin omasta onnellisuudestaan. Loput ovat perimää, olosuhteita ja ympäristön vaikutusta.

Jos ihmisellä on esimerkiksi geneettisesti peritty alhainen serotoniiniaineenvaihdunta, ei hän sitä ajatuksenvoimalla saa muutettua. Masentunut ihminen tarvitsee terapeutin apua ja lisäksi kenties lääkehoitoa saadakseen paremman olon.

Sen sijaan lievää alakuloa poteva hyötyy myönteisyyttä lisäävistä harjoitteista, kun hän saa uudet tavat siirtymään arjen käytännöiksi. Ratkaisevaa on se, mikä muuttuu konkretiaksi.

Olennaista on ymmärtää, että jokainen on itse oman itsensä kaikkein paras asiantuntija. Ei kukaan muu voi tietää, mikä juuri sinulle sopii. Sen vuoksi uudessa Hyvän mielen taidot -kirjassani (PS-kustannus) on paljon erilaisia tehtäviä ja taitoja."

Ihmisen kannattaisi meditoida tai rukoilla säännöllisesti.

"Empiirinen tutkimustieto osoittaa, että jos haluaa lisätä omaa koettua hyvinvointia ja onnellisuutta, meditointi ja muu toiminta, jossa ihminen hiljentää mielensä, on siihen erinomainen keino. Meditoivien munkkien onnellisuudesta on raportoitu pitkin maailmaa. Jokaisella on oma tapansa hiljentyä – ja hyvä niin."