Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta sanoo, että ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät jo Suomen luonnossa. Kuva: Paula Lehto
Väitellään: Suomi hyötyy ilmaston lämpenemisestä, Ari Laaksonen!
Professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta on sitä mieltä, että Pariisin ilmastosopimus oli vasta hyvä alku.
Pariisin ilmastosopimus takaa sen, että emme olekaan tuhon omia.
– Ei se takaa mitään, mutta se on hyvä alku prosessille, joka hidastaa ilmastonmuutosta. Pariisissa ei oikeastaan sovittu käytännön asioista, vaan siitä, että lämpenemistä aiotaan hillitä niin, että lämpötila nousee korkeintaan 1,5 astetta.
Ilmastonmuutoksesta puhutaan tällä hetkellä liian vähän.
– Ei puhuta. Varsinkin kun Pariisin sopimus saatiin aikaiseksi, ilmastonmuutos oli taas esillä. Ymmärrän, ettei se voi olla koko ajan ykkösaihe. Tärkeintä ei ole se, paljonko ilmastonmuutoksesta puhutaan, vaan se, että jotakin tehdään.
Ilmasto muuttuu joka tapauksessa. Ihan sama, aiheuttaako sen ihminen vai jokin muu.
– Ei se ole ihan sama, sillä ihmisen aiheuttama muutos on suurempi kuin minkään muun aiheuttama, ellei lasketa sentapaisia muutoksia kuin että suuri meteoriitti iskee maapalloon tai niin kutsuttu supertulivuori purkautuu.
Jo parin viikon pakkasjakso saa unohtamaan, että ilmasto lämpenee.
– Riippuu ihmisestä. Usein sekoitetaan toisiinsa sää ja ilmasto, mutta onneksi moni ymmärtää, etteivät ne ole sama asia. Sääasioissa ihmisen muisti tuppaa olemaan lyhyt.
Suomelle ilmaston lämpeneminen on hyvä asia. Pian voimme viljellä uusia kasveja eikä talvella tarvita enää pitkiä kalsareita.
– On se jossain määrin totta. Maanviljelys myös hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. Mutta jos talvet alkavat olla samanlaisia kuin viime joulukuu oli, ei se ole kauhean mukavaa.
Kuka tahansa voi jo nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnossa.
– Kyllä. Järvet jäätyvät myöhemmin ja jäiden lähtö on aikaistunut. Muuttolinnut ovat täällä pidempään syksyllä. Luonnossa on uusia lajeja.
Otsonikerros on toipumassa.
– Kyllä. Se on Montrealin sopimuksen ansiota. Sillä kiellettiin CFC-kaasujen käyttö esimerkiksi kylmälaitteissa.
Jos pääsisimme eroon fossiilisista polttoaineista, ilmastonmuutos pysähtyisi.
– Pikkuhiljaa. Ei ilmastonmuutos silti kuin seinään pysähtyisi, sillä hiilidioksidi kiertää ilmakehän, merten ja kasvillisuuden välillä satoja vuosia.
Keskilämpötila Suomessa on jo noussut viimeisen sadan vuoden aikana.
– Keskilämpötila on noussut lähes kahdella asteella sadassa vuodessa. Ilmaston lämpenemisen vuoksi äärilämpimät jaksot yleistyvät ja äärikylmät harvinaistuvat. Sateisuus kasvaa ja tulvat yleistyvät.
Jos jäätikkö pohjoisnavalla sulaa, se ei vaikuta meidän elämäämme millään tavalla.
– Se ei vaikuta merenpintaan, mutta se voi vaikuttaa säätiloihin täällä. Kun Pohjoisnavalla on vähemmän jäätä, vettä haihtuu enemmän. Se vaikuttaa ilmakehän kiertoliikkeeseen eli säätiloihin. Miten se näkyy täällä, on vaikeampi sanoa.
On aivan sama, valitseeko suomalainen junan vai yksityisautoilun niin kauan kuin moni amerikkalainen tai kiinalainen haluaa autoilla.
– Niin, onko sama äänestääkö Kokoomusta, Vasemmistoliittoa vai Vihreitä? Yhden ihmisen vaikutus on minimaalinen, mutta kun jokin asia tehdään kollektiivisesti, sillä alkaa olla vaikutusta. Tämä on enemmän moraalinen kysymys. Voi sanoa, ettei yhdellä ihmisellä tai kansalla ole vaikutusta, mutta voimmeko kieltäytyä maailmanlaajuisista talkoista?
Jaa tämä artikkeli: