Väitellään: Tarinassa pitää olla opetus, Juhana Torkki!
Teologian tohtori Juhana Torkki on nähnyt tarinoiden voiman niin politiikassa kuin liike-elämässäkin.
Suomen parhaat tarinankertojat löytää sunnuntaisin saarnatuoleista.
– Kyllä ja ei. Monet papit ovat kerronnan ammattilaisia, mutta kirkon ongelma on, että se ei tunnu luottavan omaan tarinaansa. Joskus tuntuu, että se häveliäästi peittelee sitä viikunanlehdillä.
Ihmisten joukkopako kirkosta loppuisi, jos kirkon sanoma osattaisiin kertoa koskettavammin.
– Kyllä ja ei. Kirkollisveroa tärkeämpi ihmisille on merkityksen kokemus, ja sitä ihmiset etsivät myös kirkosta. Toisaalta uskottavuus on laajempi asia kuin vain sanoja – se syntyy teoista. Tekojen tulee olla linjassa sanojen kanssa. Kirkon tarina syntyy siitä, miten rohkeasti se ”yössä valvoo, sovinnon liekkinä kaikkien”.
Tarinalla ei tarvitse olla juuri tekemistä totuuden kanssa.
– Väärin. Valhe paljastuu ennemmin tai myöhemmin. Tarinankertojan tärkein tehtävä on rakentaa luottamus yleisöönsä.
Kunnon tarinassa pitää olla opetus.
– Kyllä. Tarina on alun perin syntynyt ehkä juuri sitä varten: välittämään tärkeää tietoa. Miksi juusto keksittiin? Siksi että niin maidon proteiini saadaan pakattua pieneen tilaan, sitä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja eikä se pilaannu nopeasti. Tarina tekee tiedolle saman kuin juusto maidolle: se on tiedon pakkaustapa.
Journalismin taso laskee mutta kannattavuus paranee, kun jutut kirjoitetaan tarinaa janoavan lukijan ehdoilla.
– Käytännössä näyttäisi olevan näin. Voisiko tarinallisuuden ja totuudellisuuden yhdistää? Virallisen 2000-luvun journalistisen opin mukaan voi, mutta hmm…
Barack Obama on Amerikan Timo Soini.
– Kyllä: kansanomainen, tunteisiin vetoava, taitava tarinoitsija.
Jos järki ja tunne vetävät eri suuntiin, järki voittaa.
– Väärin. Järki on pikkuruinen ratsastaja, joka istuu suuren tunteiden elefantin päällä. Toki ihminen mielellään uskottelee itselleen olevansa hyvin järkiperäinen toimija. Ah, miten ihminen rakastaakaan olla tekopyhä, se on hänen luontonsa!
Ihminen on laumaeläin.
– Kyllä. Ihmistä on vaikea ymmärtää, jos ei muista hänen biologisia juuriaan.
Mielipiteen muodostaminen vaatii harkintaa ja monipuolista tietoa, samoin sen muuttaminen.
– Väärin. Ihmiselle on huomattavan helppoa muodostaa jyrkkiä mielipiteitä ilman minkäänlaista paneutumista. Tämä on yksi ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Mielipiteet myös muuttuvat useimmiten tunnesyistä. Järki seuraa perässä. Mielipiteet muuttuvat, kun ihmisen intressit ja elämänpiiri muuttuvat.
Juhana Torkki: Tarinan valta. Otava 2014.
Jaa tämä artikkeli: