– Myös lapsiperheissä voi välttyä tavarapaljoudelta, sanoo ammattijärjestäjä Eveliina Lindell, joka on myös Lilja-tyttären äiti. Kuva: Jani Laukkanen
Väitellään: Tavara on uusi läski, Eveliina Lindell!
Mitä vähemmän on tavaraa, sen sujuvampaa on arki, uskoo ammattijärjestäjä Eveliina Lindell.
Tavara on uusi läski. Siitä pitää päästä eroon.
– Aikoinaan vertasin blogissani ylimääräistä tavaraa läskiin. Enää en tekisi niin. Tavaran kertyminen on kulttuurin tuotetta. Siitä ei saisi syyllistää. Olemme tilanteessa, jollaista ei ole maailman historiassa aiemmin ollut. Tavaraa on enemmän kuin koskaan, ja eri sukupolvet ovat uuden tilanteen edessä yhtä aikaa.
Mitä siistimpi huone, sen sekaisempi sielu.
– Monet kokevat päinvastoin, että tavaroiden järjestyessä myös asiat pään sisällä järjestyvät. Tavarat edustavat usein asioita, joita pitäisi tehdä. Kun toteaa, ettei olekaan käsityöihminen ja luopuu keskeneräisistä käsitöistä, voi alkaa tehdä jotain mitä oikeasti haluaa tehdä. Tavarasta eroon pääseminen ei ole itsetarkoitus. Mitä vähemmän tavaraa on, sen sujuvampaa on arki.
Lasten ollessa pieniä kannattaa keskittyä läsnäoloon eikä kodin järjestämiseen.
– Jos tavarapaljous ja kaaos ahdistavat suunnattomasti, asialle voi tehdä jotain. Voi myös lähteä lasten kanssa vaikka perhekahvilaan pois epäjärjestyksen keskeltä. Silloin epäjärjestystä ei myöskään hetkeen synny lisää. Kolmas vaihtoehto on opetella uusi suhtautumistapa asiaan ja hyväksyä, että pikkulapsivaiheessa joutuu hieman tinkimään kodin siisteydestä.
Lapsiperheissä ei voida välttyä tavarapaljoudelta ja kaaokselta.
– Voi välttyä, mutta se vaatii tietoista paneutumista asiaan. Moni hankkiutuu mielellään eroon tarpeettomiksi jääneistä vauvakamoista tarjoamalla niitä eteenpäin. Kieltäytymisessä täytyy olla aktiivinen ja diplomaattinen. Omat vanhempani kysyvät, mitä lapsillemme voisi ostaa lahjaksi. Sitten mennään äitini kanssa ostamaan esimerkiksi talvikenkiä. Kotonamme on vetolaatikko, johon sullon tarpeettomia tavaroita ja vaatteita. Kun laatikko ei enää mene kiinni, vien sisällön vaate- ja lumppukeräyksiin ja lahjoitan kirpputorille.
Kodin järjestäminen on raskasta ja turhauttavaa, eikä se lopu koskaan.
– Se on ajoittain raskasta. Siksi on hyvä pitää mielessä motivaatio, eli se, mitä hyötyä järjestämisestä on itselle ja läheisille. Kun opettelee järjestyksen ylläpidon jalon taidon, tulevaisuudessa ei pääse syntymään pahaa kaaosta. Voi esimerkiksi opetella kieltäytymään ilmaisista tavaroista ja mainoslahjoista.
Kodin raivaaminen vaatii aikaa.
– Kyllä, mutta siitä on myös hyötyä, kun tavarat sen jälkeen löytyvät oikeaan aikaan oikeasta paikasta. Tavaraa voi perata jonkin aikaa vaikka vartin verran joka arkipäivä, ja pitää sitten perkaamisessa pidemmän tauon. Monilla on tavoitteena, että koti olisi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja. Jotkut tykkäävät hifistellä. Silloin kodin järjestäminen on jo harrastus.
Teinejä nyt ei ainakaan saa houkuteltua elämään siistimmin.
– Toiset nuoret voivat olla hyvinkin järjestelmällisiä. Luultavasti nuorella on jotkut tavarat järjestyksessä, vaikkapa meikit. Miten ne pysyvät järjestyksessä? Voisiko samaa soveltaa muualle? Ympäristö pitää rakentaa niin, että se helpottaa arkea. Sijoitetaan pyykkikori sinne, minne likaiset vaatteet helposti jäävät. Yleensä tuomitaan helposti, mutta kannattaa mieluummin huomata pienikin hyvä. Pienten lasten ennakkoluulottomuus kannattaa hyödyntää ja tehdä järjestämisestä myönteinen asia. Meillä aiemmin pehmolelut pomppivat yöksi laatikkoon nukkumaan.
Eveliina Lindell luennoi aiheesta Hyvä järjestys, sujuvampi arki la 19.11. klo 10–12 Korson kirkolla.
Jaa tämä artikkeli: