Kuva: Jukka Granstrom
Väitellään: Vain lääkkeet auttavat kipuihin, Ulla Järvinen!
Kipuhoitaja Ulla Järvinen työskentelee Peijaksen sairaalan kipupoliklinikalla.
Liikunta on pahasta, kun on kipuja.
– Liikunta ei ole koskaan pahasta. Kivusta kärsivän on aloitettava liikunta pienin askelin ja lisättävä sitä vähitellen. Kivusta kärsivä tarvitsee liikuntaa, mutta ei välttämättä kestä samanlaista harjoitusta kuin terveenä ollessaan. Kannattaa kokeilla uusia ja erilaisia liikuntamuotoja.
– Kuntoliikunnan tavoitteena on vähentää kipua aktivoimalla elimistön omia "kipulääkkeitä". Harjoittelussa olennaista on säännöllisyys ja omien voimavarojen tiedostaminen.
Rentoutus antaa tauon kivulle.
Akuutti kipu menee ohi, krooninen kipu on sairaus.
– Akuutti kipu ei mene ohi, jos ei sitä hoideta kunnolla. Jos kipu jatkuu pitkään, se voi alkaa hallita ihmistä. Se alkaa määrätä, mitä voi tehdä ja miten voi toimia. Parantavaa apua ei aina löydy useista hoitoyrityksistä huolimatta. Silloin olisi hyvä pysähtyä miettimään yhdessä asiantuntijoiden kanssa, miten voisi saada taas otteen elämästä ja oppisi hyväksymään pitkittyneen kivun osana elämää.
Kivusta kärsivän kannattaa vetäytyä yksinäisyyteen.
– Ei kannata vetäytyä yksinäisyyteen, vaan hakea apua kivunhoidon asiantuntijoilta. Pitkään jatkuneessa kivussa henkinen tuki psykiatrilta tai psykologilta on usein tarpeen. Pitkittyessään fyysinen kipu rasittaa myös psyykkisiä voimavaroja. Ihminen on kokonaisuus. Vertaistukiryhmät ovat myös hyvä tuki.
Toinen ihminen ei voi arvioida toisen kipua. Jokainen kokee kivun eri tavalla.
Kipua ei voi hallita eikä hoitaa.
– Kipua voidaan hoitaa lääkkeillä ja ei-lääkkeellisillä keinoilla. Ei-lääkkeellisiä hoitoja ovat esimerkiksi rentoutus, kylmä-kuuma-hoito, fysikaalinen-hoito ja akupunktio.
– Ravitsemus on merkittävä osa kivun hoitoa. Kipuja kokevan tulisi huolehtia D- ja B-vitamiinien sekä omega-3-rasvahappojen saannista. Runsaasti antioksidantteja sisältävät ravintoaineet vaikuttavat kipuun lieventävästi. Antioksidantteja on esimerkiksi vihanneksissa, marjoissa, hedelmissä ja soijassa.
Parhaiten kipuun auttaa lääke.
– Lääkkeet auttavat kipuun vain osittain. Oma kivun- ja elämänhallinta, liikunta, lepo, ravitsemus sekä fyysisten ja psyykkisten voimavarojen löytyminen ovat kivunhallinnassa erittäin tärkeitä asioita.
Toinen ihminen ei pysty määrittelemään toisen kokemaa kipua.
– Näin on. Toinen ihminen ei voi arvioida toisen kipua. Jokainen kokee kivun eri tavalla. Kivun arvioinnissa käytetään esimerkiksi numeraalista mittataulukkoa NRS 0–10, jossa 0 on "ei kipua" ja 10 on "pahin mahdollinen kipu".
Hengitysharjoitukset ja jooga voivat lievittää kipua.
– Se on totta. Rentoutus antaa tauon kivulle. Hengitys tasaantuu, elimistö saa happea ja verenkierto paranee kudoksissa. Rentoutunut ihminen nukkuu paremmin ja oman kivun ja koko elämän hallinnan tunne lisääntyy.
– Rentoutuksesta kivunhallinnassa on tutkittua tietoa. Sovellettua rentoutusta käytetään pitkittyneessä kivussa, päänsärky- ja migreenipotilailla sekä ahdistuneisuus- ja jännittyneisyystiloissa. Rentoutuminen vaikuttaa tasapainottavasti verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen sekä parantaa ääreisverenkiertoa. Ahdistuneisuus ja ärtyneisyys vähenevät rentoutuksen avulla ja stressinsietokyky kasvaa.
– Rentoutus on tärkeää päivittäin. Rentoutukseen kannattaa etsiä ohjausta ja opastusta. Esimerkiksi kirjastosta saa materiaalia ja taidon voi oppia harjoittelemalla.
Jaa tämä artikkeli: