"Liikunta ja energiapitoinen, valkuaisrikas ruoka on ikäihmisten elämän tärkeä eliksiiri", sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne. Kuva: Hannu Jukola
Väitellään: Vanhuksilta on viety itsemääräämisoikeus, Jaakko Valvanne!
Huonoa vanhustenhoitoa ei kerta kaikkiaan tule hyväksyä, sanoo geriatrian professori Jaakko Valvanne.
Ikääntyneiden hyvä hoito on rahakysymys, eikä meillä ole varaa siihen.
Päinvastoin. Huono hoito se vasta kallista on. Jos jätämme vanhuspotilaat kunnolla tutkimatta, hoidamme heitä vain päällisin puolin ja laiminlyömme kuntoutuksen, sairaalahoitopäivät lisääntyvät, ympärivuorokautisen hoidon tarve suurenee ja kustannukset kasvavat.
Jos Suomessa oikeasti arvostettaisiin vanhuksia, heitä hoidettaisiin paremmin kuin nyt.
Toden totta. Asenne, ammattitaito ja johtaminen ratkaisevat, ei henkilökunnan määrä.
Laitoksessa olevilta vanhuksilta on viety itsemääräämisoikeus ilman heidän lupaansa.
Näin on käynyt useissa hoitopaikoissa, onneksi ei kaikissa. Pitkäaikaisessa hoitopaikassa vanhuksen toiveita, itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä on kunnioitettava aivan kuin oltaisiin hänen kodissaan.
Laitoksissa ei ole aikaa auttaa huonokuntoisia vessaan. Vaippa on hyvä ratkaisu.
Iäkkäiden aikuisten vaipoittaminen pitäisi lailla kieltää! Osa virtsankarkailusta kärsivistä ikäihmisistä tarvitsee inkontinenssisuojaa, mutta lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan on tuettava iäkkäiden omatoimisuutta ja liikuntakykyä niin, että he pääsevät tarpeilleen wc:hen.
Vanhustenhoito on Suomessa siirretty yhteiskunnan harteille. Lähiomaisten tulisi kantaa enemmän hoitovastuuta.
Ei pidä paikkaansa. Omaisten ja läheisten merkitys vanhusten hoidossa on hyvin suuri. Moni läheinen käyttää jo nykyään erittäin huomattavan ajallisen panoksen läheisensä hoitamiseen, jopa uupumiseen saakka.
Hyvä hoito ei ole välttämättä kalliimpaa kuin huono hoito.
Totta. Samalla henkilöstömäärällä eli samoilla kustannuksilla, voidaan hoitaa joko hyvin tai huonosti. Huonoa hoitoa ei kerta kaikkiaan tule hyväksyä!
Vanhustyö tarvitsee kunnon vallankumouksen.
Niin tarvitsee. Ja sellainen onkin jo monin paikoin käynnissä. Toivottavasti tämä toiminta- ja johtamiskulttuurin iloinen vallankumous leviää nopeasti kaikkialle Suomeen.
Kuudenkympin jälkeen elämä voi mennä parempaan suuntaan.
Tätä väitettä ei moni kolmikymppinen usko, mutta totta se vaan on. Tutkimukset ja omat kokemukseni puhuvat vahvasti sen puolesta, että monella eläkeikä on elämän parasta aikaa vääjäämättömistä vanhenemismuutoksista huolimatta. Stressiä on vähemmän, kokemusta ja viisautta enemmän.
Etenkin ikäihmisten pitäisi huolehtia monipuolisesta liikkumisesta.
Kaikenikäisten ihmisten pitäisi huolehtia monipuolisesta liikkumisesta. Paitsi että liikunta ehkäisee monia kroonisia sairauksia, se on usein myös paras lääke niihin. Liikunta ja energiapitoinen, valkuaisrikas ruoka ovat ikäihmisten elämän tärkeimpiä eliksiirejä. Kimpassa liikkuminen, kuten tanssiminen, on erityisen mukavaa, vielä hoivakodissakin.
Kaikkien on syytä tehdä hoitotahto, kuten sinä olet tehnyt.
Toivottavaa olisi, että jokainen miettisi, miten haluaa tulla hoidetuksi ja hoivatuksi sellaisessa tilanteessa, ettei itse kykene tahtoaan ilmaisemaan. Hoito- ja hoivatahtoa ei kuitenkaan voi tehdä vasemmalla kädellä. Ainakin itselleni oman loppuelämäni miettiminen oli pitkä ja syvällinen tapahtuma. Suosittelen prosessin läpikäymistä kaikille, viimeistään eläkeiän kynnyksellä.
Jaakko Valvanteen ja Lotta Tuohinon kirja 60+ Iloa elämään ilmestyi tänä vuonna.
Jaa tämä artikkeli: