Kuva:Thinkstock
Valmentaja: Pelolla johtaminen näivettää työelämää
”Pelolla johtamisessa vahvistetaan olemassa olevia pelkoja ja luodaan uusia pelon aiheita. Riittämättömyyden tunteen viljely on keskiössä", tulevaisuudentutkija Ilkka Halava sanoo.
Tulevaisuudentutkija ja valmentaja Ilkka Halava väittää, että näivettyviä ja voimansa kadottavia työyhteisöjä vaivaa usein sama syy: suomalainen pelkojohtaminen.
”Pelkojohtaminen hävittää ensimmäisenä aloitteellisen kehittämisen halun ja vapaaehtoisen sitoutumisen organisaation kehittämiseen”, hän toteaa.
Halava laskee tehneensä yhteistyötä yli 280 yrityksen tai yhteisön kanssa ja valmentaneensa lähes yhdeksääkymmentä johtoryhmää eri puolilla Suomea. Näivettyvän työyhteisön tunnistaminen on hänen mukaansa helppoa.
”Riittää, kun kävelen työpaikalle lounasaikaan ja katson ihmisiä silmiin. Kohtaamiset kertovat paljon: onko uusien ihmisten kohtaaminen mahdollista, vai koetaanko heidät uhkana”, Halava sanoo.
Pelkojohtaminen pohjautuu Halavan mukaan kulttuuriin, jossa vallan luoma etäisyys ihmisten
|
"Tulevaisuutta on se, että työelämässä vaihdetaan rooleja: tänään sinä voisit olla minun pomoni”, Ilkka Halava sanoo. Kuva: Jukka Granstrom |
välillä on suuri. Johtajan ominaisuudet nähdään ikään kuin geneettisenä, lähtökohtaisena paremmuutena.
Tällainen ajattelu johtaa huonosti perusteltuihin, elinkelvottomiin toimintatapoihin ja luonnollisen tuottavuuden häviämiseen. Keskiössä on riittämättömyyden tunteen viljely ja pelkojen vahvistaminen.
”Luovat ihmiset surkastuvat jonkin asian suorittajiksi, joiden työpanos vastaa 40 prosenttia todellisista mahdollisuuksista. Ihmisissä on luovuutta ja suurenmoisuutta, mutta moni antaa periksi, koska sillä ei ole kysyntää työelämässä”, Halava sanoo.
Tulevaisuutta on Halavan mukaan hierarkioiden poisto, etäisyyksien vähentäminen ja sen ymmärtäminen, että johtamisessa on kyse työnjaosta.
”Silloin voimme vaihtaa rooleja: tänään sinä voisit olla minun pomoni”, Halava sanoo.
Jaa tämä artikkeli: