null Valomerkki.fi on ensi vuonna Kirkkojakaupunki.fi

Paperinen Kirkko ja kaupunki on tullut pian 75 vuoden ajan koteihin, joissa asuu Helsingin suomenkielisten evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä. Nyt viisi mediaa yhdistyy uudeksi Kirkko ja kaupunki -mediaperheeksi, jossa on mukana myös Espoo ja Vantaa sekä Valomerkki ja Jouluradio. Kuva: Esko Jämsä

Paperinen Kirkko ja kaupunki on tullut pian 75 vuoden ajan koteihin, joissa asuu Helsingin suomenkielisten evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä. Nyt viisi mediaa yhdistyy uudeksi Kirkko ja kaupunki -mediaperheeksi, jossa on mukana myös Espoo ja Vantaa sekä Valomerkki ja Jouluradio. Kuva: Esko Jämsä

Ajankohtaista

Valomerkki.fi on ensi vuonna Kirkkojakaupunki.fi

Verkkomedia Valomerkki muuttaa nimensä Kirkko ja kaupungiksi ensi vuoden alussa. Uutisiin ja sosiaaliseen mediaan aletaan panostaa nykyistä enemmän.

Valomerkki-verkkomedian tilalla aloittaa tammikuussa Kirkkojakaupunki.fi. Uudessa verkkomediassa panostetaan erityisesti uutisiin, liikkuvaan kuvaan ja uusiin verkkolähtöisiin kerrontatapoihin. Sosiaaliseen mediaan panostetaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän muun muassa live-videolähetysten muodossa.

Tähän mennessä Valomerkillä, "hyvän elämän verkkomedialla", on ollut yli 30 000 eri kävijää viikossa. Uusi Kirkkojakaupunki.fi lähtee kasvattamaan kävijämäärää tästä. Verkosta voi lukea myös suurimman osan samannimisen printtilehden jutuista.

Toistaiseksi vain Helsingissä ilmestynyt Kirkko ja kaupunki -paperilehti ulottaa ensi vuoden alusta levikkialueensa koko pääkaupunkiseudulle. Sen levikiksi tulee noin 340 000 kappaletta Helsingin, Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan alueella. Samalla siirtyvät historiaan Espoon seurakuntien lehti Esse ja Vantaan seurakuntien Vantaan Lauri.

Uusi logo. Kolme kaupunkia ja seurakuntayhtymää sekä niiden viisi toimitusta yhdistävät voimansa yhdessä mediassa. Visuaalisen ilmeen pohjaksi on otettu kolminaisuus. Kolme suuta, yksi ääni. Yksi perhe, kolme jäsentä.


Pääkaupunkiseudun seurakuntamedian yhdistymisen taustalla on pyrkimys luoda maahan johtava uskonnollisiin, elämänkatsomuksellisiin ja eettisiin aineistoihin keskittyvä media, joka parantaa pääkaupunkiseudun ihmisten elämänlaatua vahvistamalla heidän kristillistä ja paikallista identiteettiään. Tavoitteena on lisäksi tehostaa toimintaa ja saavuttaa säästöjä.

Koko Kirkko ja kaupunki -mediaperheen ulkoasu vaihtuu. Uuden asun ovat suunnitelleet Jenni Kiviniemi ja Katja Nirkkonen Aste Helsingistä.

Mediaperheeseen kuuluu vielä suuren suosion saavuttanut Jouluradio. Se on joulumusiikin radiokanava ja verkkomedia, jonka pääkanava soi perinteisillä radiotaajuuksilla pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle ja Turusta Joensuuhun, ja jonka kanavaperheen täydentävät sen yhdeksän eri sävyistä joulumusiikkia soittavaa nettiradiota.

Vuonna 2015 Jouluradiolla oli Kansallisen radiotutkimuksen mukaan peräti 664 000 kuuntelijaa viikossa, ja tänä vuonna sen kuuluvuusalueella asuu yli 3,8 miljoonaa ihmistä.

Uusi yhteinen Kirkko ja kaupunki harjoittaa yhä vain reippaampaa ja rohkeampaa kirkon arvoihin perustuvaa viestintää.
– Päätoimittaja Jaakko Heinimäki

Myös vetovastuu Kirkko ja kaupungissa vaihtuu. Päätoimittajana vuodesta 1992 toiminut Seppo Simola luovuttaa vuodenvaihteessa viestikapulan pastori-kirjailija Jaakko Heinimäelle. Simola jatkaa edelleen Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtajana.

– Espoon ja Vantaan seurakunnat tekivät 1970-luvulla yhteistä lehteä. Ei kestänyt kuin vähän yli neljäkymmentä vuotta, kun aika on kypsä koko pääkaupunkiseudun yhteiselle kirkon medialle, päätoimittajana aloittava Heinimäki huomauttaa.

Hänen mukaansa uusi yhteinen Kirkko ja kaupunki harjoittaa yhä vain reippaampaa ja rohkeampaa kirkon arvoihin perustuvaa viestintää.

– Näistä lähtökohdista teemme sekä paperisena että netissä ilmestyvää yleistajuista lehteä ennen kaikkea niille, jotka eivät kaikkein kovimmin kirkonpenkkejä kuluta. Uskon, että monia kuitenkin kiinnostaa ihmisiksi eläminen niin kirkossa kuin kaupungissakin, Heinimäki linjaa.

Tuhti paperilehti ilmestyy joka toinen viikko

Paperilehti Kirkko ja kaupunki ilmestyy jatkossa nykyistä hieman pienempänä niin sanottuna leikattuna tabloidina.

Lehden rakenne muuttuu sekin: jatkossa lehti on kaksiosainen. Päällimmäinen osa eli A-osa ilmestyy kolmena erilaisena versiona, jotka jaetaan kukin eri kaupunkiin ja jotka keskittyvät oman alueensa ilmiöihin ja tapahtumiin. A-osista löytyvät myös seurakunnalliset tapahtumailmoitukset ja menovihjeet. A-osien sisään pistettävä B-osa on kaikille pääkaupunkiseudun seurakuntalaisille yhteinen ja katselee asioita laajemmasta perspektiivistä.

Espoolaislukija saa ensi vuonna 28-sivuisen lehden, helsinkiläinen 32-sivuisen ja vantaalainen 24-sivuisen. Lehti on entistä paksumpi Vantaalla ja Helsingissä.

Ensi vuoden alusta yhteinen Kirkko ja kaupunki ilmestyy Helsingissäkin joka toinen viikko, ja ensimmäinen uusimuotoinen lehti kolahtaa postiluukkuihin suunnitelman mukaan torstaina 19. päivänä tammikuuta.

Lehti jaetaan jatkossakin seurakuntien jäsenkoteihin. Käytännön syistä lehden saajaksi merkitään edelleen vanhin asunnossa asuva kirkon jäsen. Vuosien mittaan on herättänyt jonkin verran kysymyksiä, miksi lehti jaetaan miehen nimellä. Jakoperusteena ei kuitenkaan ole lehden saajan sukupuoli vaan ikä.

Kirkko ja kaupunkia on jaettu joitakin tuhansia muuallekin kuin jäsenkoteihin. Ensi vuodesta alkaen muualle kuin vakinaiseen pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan osoitteeseensa lehden voivat saada vain pysyvästi hoivakodissa asuvat vanhukset tai muut vastaavassa asemassa olevat henkilöt.

Samassa yhteydessä loppuu mahdollisuus tilata lehteä maksullisena. Tilauksia on nyt ollut joitakin satoja, mutta tilaushinta ei ole peittänyt lehden lähettämisestä, osoitteiston hoidosta ja laskuttamisesta kertyviä kuluja. Suuri osa maksullisista tilauksista on sitä paitsi suuntautunut naapurikuntiin, joiden evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat asukkaat saavat vuoden alusta lehden omana versionaan. Jutut ja näköislehdet ovat yhä ilmaiseksi kaikkien luettavana verkossa.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Essee: 1942 oli sota ja Helsingin seurakunnat halusivat, että jokaiselle kirkon jäsenelle annetaan jotain hyvää: perustettiin lehti, joka jaettiin koteihin

Hyvä elämä

Kirkko ja kaupunki täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Tänä aikana Suomi on siirtynyt yhtenäiskulttuurista moniarvoiseen yhteiskuntaan.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.