Tikkurilan kirkko on huonokuntoinen ja epäkäytännöllinen. Esimerkiksi kirkkosaliin pääsy on vaikeaa liikuntarajoitteisille.
Vanha pois, uusi tilalle
Tikkurilan kirkkoa esitetään purettavaksi. Paikalle halutaan rakentaa uusi kirkko.
Huonokuntoinen Tikkurilan kirkko halutaan purkaa, koska sen korjaaminen tulisi liian kalliiksi ja tulos olisi epävarma. Kirkossa on pitkään jatkuneita kosteus- ja sisäilmaongelmia, joiden vuoksi osa tiloista on käyttökiellossa.
Kirkon purkamista esittää Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkkovaltuusto käsittelee asiaa joulukuussa. Vaikka se päätyisi samalle kannalle, kirkon purkaminen ei vielä ole itsestään selvää, sillä siihen tarvitaan asemakaavamuutos. Vuosi sitten hyväksytty kaava mahdollistaa uuden kirkon rakentamisen samalla, kun se suojelee vanhan.
Alun perin tarkoitus oli peruskorjata nykyinen kirkko ja rakentaa sen yhteyteen uudisosa. Kesällä käydyn urakkakilpailun perusteella hankkeen hinnaksi olisi tullut noin 20 miljoonaa euroa, josta peruskorjauksen osuus olisi ollut 11–12 miljoonaa euroa.
— Se olisi kohtuuttoman kallis. Ei myöskään voida olla täysin varmoja siitä, että terveysriskit poistuvat korjauksella. Mieluummin rakennamme puhtaalle pohjalle toimivat tilat, sanoo Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen.
Tiedossa vuosien vääntö
Osa kirkkoneuvoston jäsenistä haluaisi purkamisen sijasta peruskorjata nykyisen kirkon. Peruskorjausta esitti Tarja Eklund (sd) ja kannatti Pentti Puoskari (sd). Esitys hävisi äänin 10–2.
— Asia on saatava hoidettua. Työntekijät tarvitsevat kunnon tilat. Jos purkulupaa lähdetään hakemaan, asia vain pitkittyy, Eklund perustelee.
Kirkon purkaminen tuli kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, koska lokakuussa 31 kirkkovaltuutettua teki siitä aloitteen. Aloitteen allekirjoittajissa ei ollut ketään kirkkovaltuuston kymmenhenkisestä sosialidemokraattisen seurakuntaväen ryhmästä.
— Me toivomme, että ratkaisu löytyisi nykyisen asemakaavan pohjalta, jonka valmistelussa myös Vantaan seurakunnat on ollut mukana. Kirkon purkamisesta ei pitäisi keskustella, vaan peruskorjata se niin, että 1950-luvun henki säilyy. Toivomme, että pitkällä aikavälillä myös uudisrakennus voitaisiin toteuttaa, sanoo ryhmän puheenjohtaja Jukka Hako.
Hako ei pelkää peruskorjauksen riskejä.
— Siitä on tullut vähän uskon asia, että osataanko peruskorjata. Minä luotan rakentamiseen.
Jos kirkkovaltuusto joulukuussa päätyy kirkon purkamiseen, asia siirtyy ensin kaupungin virkamiesten ja sitten kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Sari Turunen ennakoi, että ilman valituksia päätöstä tuskin saadaan tehtyä. Pahimmillaan asian ratkaiseminen tulee viemään vuosia.
— Luotan kuitenkin siihen, että asiassa löytyy kompromissi. Päätöksiä kirkkovaltuustossa ja kaupungin puolella tekevät osittain samat henkilöt.
Uuden kirkon suunnittelu joudutaan Turusen mukaan aloittamaan alusta, sillä vuonna 2006 käyty arkkitehtuurikilpailu perustui vanhan kirkon ja uudisrakennuksen yhdistämiseen. Turunen sanoo, että kirkon rakentamiselle todennäköisesti asetetaan jonkinlainen kustannuskatto.
— Se voisi olla siinä 10 miljoonan euron paikkeilla, hän arvioi.
Vaikka kirkolle ei heltiäisi purkulupaa, Vantaan seurakunnat ei Turusen mukaan siitäkään huolimatta aio välttämättä ryhtyä kirkon peruskorjaukseen.
— Silloin harkitaan, onko järkevämpi vaihtoehto jättää tämä suojeltu kirkko tyhjilleen ja etsiä uudelle kirkolle paikka muualta.
Terveysriskit huolettavat
Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast on huojentunut nyt tehdystä esityksestä, mutta muistuttaa, että lopullinen päätös on vielä tekemättä.
— Olen ollut huolissani siitä, mitä tapahtuu, jos nykyisessä kireässä taloustilanteessa tehdään kallis investointi kirkon korjaukseen, eikä korjaus onnistukaan. Toisaalta vanhan peruskorjausta ja uudisosan rakentamista on suunniteltu pitkään ja tarkasti. Ei tämä purkuasia helppo ole.
Silvast huomauttaa, että kirkkohanketta on soudettu ja huovattu niin kauan, että seurakunnan työntekijät tuntuvat jo menettäneen toivonsa. Enää ei jakseta unelmoida toimivista tiloista, vaan kannetaan huolta omasta terveydestä. Seurakunta onkin pyytänyt tiloihin työsuojelutarkastusta.
— Ehkä noin puolet työntekijöistä on saanut jonkinlaisia oireita. Esimerkiksi kaksi neljästä kanttoristamme ei pysty työskentelemään kirkossa. Itsekin olen huomannut, että ääni menee helposti, vaikka en sairastuneisiin kuulukaan, Silvast kertoo.
Paitsi epäterveellinen, Tikkurilan kirkko on myös epäkäytännöllinen. Liikuntarajoitteiset eivät esimerkiksi pääse kahvioon muuten kuin kantamalla ja kirkkosaliinkin vain hankalaa reittiä ruotsinkielisen seurakunnan tilojen läpi. Lisäksi tilat ovat nykyisiin tarpeisiin liian pienet.
Jos uutta kirkkoa päästään rakentamaan, siihen tehdään tilat myös Vantaan ruotsinkieliselle seurakunnalle. Kirkkoneuvosto nimittäin päätti äänin 7–4 luopua oman seurakuntatalon, Larsgårdenin, rakentamisesta ruotsinkieliselle seurakunnalle.
Monta mutkaa
Leena ja Kalle Niukkasen suunnittelema Tikkurilan kirkko valmistui vuonna 1956. Se rakennettiin alun perin paikkaamaan silloisen Helsingin pitäjän seurakunnan tilantarvetta. Sitä kutsuttiin tuolloin Tikkurilan työkeskukseksi, myöhemmin nimi muuttui seurakuntakeskukseksi.
Rakennuksessa tehtiin julkisivun korjaus- ja muutostöitä vuosina 1974–75. Ainoa suurempi korjaus on tehty vuosina 1979–80. Sen jälkeen seurakuntasali vihittiin kirkoksi. Pienempiä korjaus- ja muutostöitä muun muassa kirkkosalissa on tehty 1980- ja 1990-luvulla.
Kirkon sisäilmaongelmat nousivat esille 2000-luvun alussa. Vuonna 2003 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin kirkon alapohjassa kosteusvaurio, joka on levinnyt kellarikerroksen rakenteisiin. Paljastui, että alapohjaan on jäänyt rakennusvaiheessa muottilautoja, jotka maaperän kosteuden vuoksi ovat mädäntyneet.
Tilannetta korjattiin tuolloin uusimalla kaupungintalon puoleisen pihan salaojitus ja sadevesiviemäröinnit. Kirkon alapohjaa alipaineistettiin, jotta kostea ilma ei nousisi sisätiloihin. Osa alakerran tiloista poistettiin käytöstä ja lastenkerhot siirrettiin muualle.
Vuonna 2010 tehtiin laajemmat sisäilmatutkimukset. Niissä selvisi muun muassa, että kellarikerroksessa on käytetty syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä.
Uutta kirkkoa alettiin puuhata 2000-luvun alussa. Virallisesti hanke käynnistyi vuonna 2004. Tuolloin harkinnassa oli myös vaihtoehtoinen paikka Lummetiellä kirjaston vieressä. Lopulta päädyttiin siihen, että uusi kirkko rakennetaan nykyiselle tontille vanhan viereen. Tiedossa oli jo silloin, ettei nykyistä kirkkoa saa purkaa.
Vantaan kaupunginmuseo on edellyttänyt, että ainakin osa rakennuksesta säilytetään alkuperäisessä asussaan. Museovirasto ei vaadi kirkon säilyttämistä.
Vuonna 2006 uuden kirkon suunnittelusta julistettiin arkkitehtuurikilpailu. Yli sadan ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin vuonna 2007 helsinkiläinen Verstas-arkkitehdit suunnitelmallaan Liitto.
Sen pohjalta tehtiin vuonna 2008 hankesuunnitelma kirkon rakentamisesta niin, että siihen sisältyy vanhan rakennuksen peruskorjaus, uuden kirkon rakentaminen ja kellotapulin korjaus. Sen kustannusarvio oli 14,4 miljoonaa euroa. Rakentaminen oli tarkoitus aloittaa vuonna 2012.
Jaa tämä artikkeli: