null Vantaa ei maallistu, vaan monimuotoistuu

Hakunilan ostarilla monikulttuurisuus on arkea. Kuva: Sini Pennanen

Hakunilan ostarilla monikulttuurisuus on arkea. Kuva: Sini Pennanen

Vantaa ei maallistu, vaan monimuotoistuu

Hakunilan seurakunnan jäsenprosentti on 55,1. Alueen suomenkielisestä väestöstä kuitenkin lähes 69 prosenttia kuuluu kirkkoon.

Seurakuntien väkimäärän lasku ei selity vain kirkosta eroamisella. Varsinkin pääkaupunkiseudulla maahanmuuton vaikutus on todella suuri. Suunta ei välttämättä viekään maallistumiseen, vaan uskontojen moninaisuuteen.

Kun verrataan kaupungin ennakkotietoja Vantaan väestöstä seurakuntien tietoihin jäsenistön äidinkielestä, saadaan selville mielenkiintoisia lukuja. Vertailu on tehty suomenkielisistä seurakunnista. Luvut ovat likimääräisiä.
 

Luvut muuttuvat suuresti, jos rajataan pois muut kuin suomenkieliset."
 

Pelkästään virallista jäsenmäärää katsottaessa Vantaan seurakuntien välillä on suuria eroja. Pienimmät kirkkoon kuulumisprosentit ovat Hakunilassa, 55,1 prosenttia, ja Rekolassa, 57,9 prosenttia, ja suurin Hämeenkylässä, 66,9 prosenttia.

Luvut muuttuvat suuresti, jos rajataan pois muut kuin suomenkieliset. Silloin Vantaan yksittäisten seurakuntien välillä erot ovat vain 3–4 prosenttiyksikköä. Hakunilan ja Rekolan suomenkielisestä väestöstä noin 69 prosenttia kuuluu kirkkoon, Hämeenkylän suomenkielisistä 72,3 prosenttia.
 

Suomenkielisistä yli 70 prosenttia kuuluu kirkkoon

Kaiken kaikkiaan vantaalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon 60,5 prosenttia, mutta suomenkielisistä yli 70,5 prosenttia. Vertailu on mielekäs, koska maahanmuuttajista suurin osa ei ole luterilaisia. Toki heitäkin löytyy, sillä seurakuntien jäsenistössä puhutaan noin 60 äidinkieltä.
 

Uskontokuntiin kuulumattomien määrä Suomessa kasvaa, mutta tilastot eivät kerro koko totuutta."
 

Eniten maahanmuuttajia on Länsimäessä, Hakunilassa, Havukoskella ja Mikkolassa eli Hakunilan, Rekolan ja Korson seurakuntien lähiöissä. Pastori Harri Nurminen vastaa Hakunilan seurakunnan maahanmuuttajatyöstä ja tuntee hyvin tilanteen.

– Kun kantaväestöä muuttaa pois ja maahanmuuttajia tulee tilalle, seurakunnan väkiluku laskee. Toki kirkkoon myös liittyy maahanmuuttajia, olen ollut 13 erikielisessä kastetilaisuudessa.
 

Uskontojen kirjo laajenee

Uskontokuntiin kuulumattomien määrä Suomessa kasvaa, mutta tilastot eivät kerro koko totuutta, sillä ne mittaavat vain rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Hakunilassa ja yleensä Vantaalla uskontojen kirjo laajenee ja uskonnollisuus voi jopa vahvistua, myös kristinusko.
 

Elämänkatsomustietoa opiskelee runsaat 11 prosenttia. Loput opiskelevat uskontoa."
 

– Täällä on toki runsaasti muslimeja, mutta ehkä sitäkin enemmän kristittyjä. Alueella on pieniä afrikkalaistaustaisia seurakuntia. Virolaisissa ja venäläisissä on kristittyjä. Olen käynyt Länsimäessä moskeijassa, Vaaralan kappelissa venäläisen metodistiseurakunnan tilaisuudessa ja Hakunilan kirkolla afrikkalaisten kristittyjen ryhmiä tapaamassa, Nurminen kertoo.

Vantaan kaupungin perusopetuksen noin 21 000 oppilaasta elämänkatsomustietoa opiskelee runsaat 11 prosenttia. Loput opiskelevat uskontoa, 15 923 luterilaisen ja 611 ortodoksisen opetuksen mukaisesti. 1557 vantaalaista koululaista opiskelee islamia, 222 katolilaisuutta ja 109 buddhalaisuutta. Sen lisäksi on vielä joukko pienempiä ryhmiä.

Vantaan kaupungin muuttovoitto perustuu maahanmuuttoon. Kieliryhmistä suurimmat ovat viron- ja venäjänkieliset ja vasta sitten tulevat somalinkieliset.

Vieraskielisten osuus syntyneistä oli vuonna 2014 jo 25,7 prosenttia. Se puolestaan näkyy seurakunnissa kasteiden määrän vähenemisenä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: