Kaija Laalo-Lipponen on työskennellyt Hakunilan seurakunnassa 28 vuotta, niistä lähes 25 vuotta pappina. Ylivahtimestari Eeva Ronkainen on yksi hänen työtovereistaan.
Vantaalla enemmistö papeista on naisia
Naiset ovat toimineet pappeina 25 vuotta, mutta kirkkoherroina heitä on edelleen vähän.
Ensimmäiset naiset vihittiin Suomessa papeiksi 25 vuotta sitten, 6.3.1988. Nykyinen Hakunilan seurakunnan kappalainen Kaija Laalo-Lipponen ja muutama muu tuolloin Vantaan seurakunnissa työskennellyt nainen saivat pappisvihkimyksen saman vuoden kesäkuussa.
Vuonna 1988 Laalo-Lipposella oli jo pitkä kokemus seurakuntatyöstä: hän oli työskennellyt lehtorina vuodesta 1980 alkaen, ensin Tikkurilan seurakunnassa ja sitten Hakunilassa vuodesta 1985, jolloin seurakunta perustettiin.
Silti papin ura ei ollut hänelle mitenkään itsestään selvä valinta.
– Jouduin pohtimaan omaa kutsumustani ja miettimään, onko minulla mitään annettavaa. Haastavimmalta on tuntunut saarnojen pitäminen. En tykkää pönötyksestä ja olen kamppaillut sen kanssa, onko minusta puhujaksi.
Seurakuntalaiset ottivat tuoreen papin alusta asti hyvin vastaan.
– Joillekin miespuolisille kollegoille se oli aluksi vaikeampi asia. Raadollisesti voisi sanoa, että jos on yksi tuoli ja kaksi takamusta, niin riitaahan siitä tulee. Ehkä miehille tuli hätä, että viemme kaikki työt. Mutta duunia on riittänyt meille kaikille, Laalo-Lipponen naurahtaa.
– Aluksi miehet arvioivat sitäkin, miten minun pitäisi pukeutua ja miten mahdan selvitä hautajaisista. Kaikenlaista olen saanut kuulla, mutta silti naispapeilla on näillä leveysasteilla ollut helppoa.
Laalo-Lipponen iloitsee siitä, että hän on 25-vuotisen pappisuransa aikana saanut olla mukana monissa ihmiselämän vaiheissa ja työskennellä kaikenikäisten kanssa. Kertaakaan hän ei ole harkinnut ammatinvaihtoa.
– Parasta tässä työssä on ollut se, että itsekin tulee hoidetuksi joka hetki, hän sanoo.
2000-luvulla naisten osuus papeista on jatkuvasti noussut. Nykyisin noin 41 prosenttia seurakuntapapeista on naisia. Vuosina 2008–11 papiksi vihityistä naisia oli jo 62 prosenttia.
Naisten osuus papeista on suurin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Helsingin hiippakunnassa, johon myös Vantaa kuuluu, 52 prosenttia seurakuntapapeista on naisia. Vantaalla osuus on vielä suurempi: vuoden 2012 lopussa naisia oli 53 prosenttia seurakuntapapeista.
Kirkkoherroista naisia on vain noin joka kymmenes, Helsingin hiippakunnassa 12 prosenttia. Vantaalla on tähän mennessä ollut yksi naispuolinen kirkkoherra, vuosina 2002–08 ruotsinkielistä seurakuntaa johtanut Monica Heikel-Nyberg.
Naisteologit ry:n puheenjohtaja Soili Juntumaa kertoo, että yhdistyksessä on paljon pohdittu sitä, miksi naiskirkkoherroja on edelleen niin vähän.
– Naisten urakehitys on hankalampaa kuin miesten. Yhä edelleen nainen on perheessä se, joka kantaa päävastuun lapsista. Ja ehkä siinä on turhaa vaatimattomuuttakin. Naisten täytyisi kasvaa johtajuuteen, Juntumaa arvioi.
Naispappeuden 25-vuotisjuhlamessu su 10.3. klo 10 Helsingin Vanhassa kirkossa ja Yle Radio 1:ssä
Jaa tämä artikkeli: