null Vantaan bisneskaupunginosa

Aviapoliksen projektipäällikkö Mari Peltomäki on valmis ottamaan seurakunnat aktiivisemmin mukaan alueen kehittämiseen.

Aviapoliksen projektipäällikkö Mari Peltomäki on valmis ottamaan seurakunnat aktiivisemmin mukaan alueen kehittämiseen.

Vantaan bisneskaupunginosa

Aviapoliksen ytimen muodostavat lentoasema ja Kehä III. Bisnesnäkymiä parantaa se, että alueella on myös asuntoja.

Vuonna 1952 valmistui lentoasema. Kymmenen vuotta myöhemmin alettiin rakentaa Kehä III:ta. Vuonna 2014 valmistuu kauan odotettu Kehärata. Vantaan Markkinoinnin Aviapoliksesta vastaava projektipäällikkö Mari Peltomäki aloittaa kuitenkin kaupunginosan idean selittämisen vielä kauem-paa.

— Tätä aluetta ei olisi ilman sen historiaa. Siitä hyvä esimerkki on keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Se rakennettiin aikanaan vesireitin varrelle ja sen vierestä kulki tärkeä maantie. Nykyinen Aviapolis sijaitsee samalla tavalla eri liikennemuotojen risteyskohdassa. Kun markkinoimme Aviapolista, myymme sijaintia ja yhteyksiä — yhdellä sanalla sanoen saavutettavuutta, kiteyttää Peltomäki.

Moniko vantaalainen tulee ajatelleeksi, että lentoaseman lähelle syntyvä yritys- ja asumiskeskittymä kilpailee globaaleilla markkinoilla? Aviapoliksen alueelle sijoittuu yrityksiä, joiden sijaintivaihtoehtoja ovat Tukholma, Kööpenhamina ja Pietari, ei Pori, Jyväskylä tai Kuopio. Vaihtoehtona ei välttämättä ole edes Helsinki, sillä kätevintä on sijoittaa toiminnot mahdollisimman lähelle lentoasemaa, varsinkin kun sen läheltä löytyy myös asuntoja.

Mikä ihmeen hub?

Aviapoliksen nimi tulee latinan sanasta avis, lintu, ja kreikan kaupunkivaltiota merkitsevästä polis-sanasta. Sen keksivät Finavian työntekijät nimikilpailussa vuonna 2002. Vielä 1990-luvun lopulla Vantaan kaupunki ja alueen maanomistajat markkinoivat aluetta Airport Citynä, lentokenttäkaupunkina.

Ilman lentokenttää alueella ei olisi 1700 yritystä, yli 35 000 työpaikkaa, 16 000 asukasta eikä huimia kasvumahdollisuuksia, joiden toteutuminen riippuu siitä, miten maailman ja Suomen talous kehittyvät. Aviapoliksen nykyinen kaava mahdollistaa vielä miljoonan kerrosneliömetrin lisäyksen yritystiloihin ja asuntoja lähes tuplamäärälle asukkaita.

Kansainvälisten lentoyhtiöiden kotipaikkakunnista ja niiden ympärille syntyneistä keskittymistä käytetään englanninkielistä termiä hub. Aviapolis on maailmanmitassakin ainutlaatuinen keskittymä, sillä muista lentokenttäalueista poiketen siellä on tilaa rakentaa uutta.

— Tänne voidaan rakentaa monipuolisia kokonaisuuksia ja yhdistää siihen ihmisten asuminen ja vapaa-aika. Meillä on myös suunnitelma alueen maisemoinnista, mutta se odottaa nyt parempaa aikaa. Monet lentoasemat sijaitsevat alueilla, joihin ei ainakaan helposti pysty rakentamaan mitään. Kiinaan on kuitenkin seuraavien 20 vuoden aikana suunnitteilla sata Aviapoliksen tapaista keskittymää.

— Yksi kilpailuvalttimme ovat hyvät lentoreitit Aasian markkinoille. Kiinan ja Japanin lisäksi Intia on alkanut kiinnostaa eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia yrityksiä, ja myös toisinpäin, Peltomäki mainitsee.

Jotain Aviapoliksen merkityksestä Vantaalle ja laajemminkin pääkaupunkiseudulle kertoo se, että vuonna 2007 sinne syntyi lähes 1000 työpaikkaa. Määrä oli 70 prosenttia Vantaan työpaikkakasvusta.

Lentoasema on alueen suurin työllistäjä. Finnair, Itella, kauppakeskus Jumbo ja HK ovat myös isoja, mutta monet alueen yrityksistä ovat pieniä, muutaman hengen suuruisia.

Toimistotilaa on nykyisin pääkaupunkiseudulla liikaa, joten se ei välttämättä ole ainoa kasvusuunta. Kehärata ja radan varteen syntyvä Aviapolis-niminen asema tuovat tullessaan ainakin kaupan palveluja.

Palvelut, kaupat, hotellit, viihdekeskus Flamingo ja kunnalliset palvelut ovat tärkeitä niin yritysten työntekijöille kuin alueen asukkaille. Asumisessakaan ei kannata keskittyä pelkkiin omistusasuntoihin. Jos esimerkiksi kansainvälisen yrityksen työntekijä muuttaa muutamaksi vuodeksi Suomeen, iso vuokra-asunto on varteenotettavampi vaihtoehto kuin asunnon osto.

— Siksikin niitä rakennetaan parhaillaan Pakkalanrinteeseen ja Veromieheen, tuumii Peltomäki tyytyväisenä.

Toimintaa 220 maassa

Yksi Aviapoliksen alueella toimivista isoista logistiikkayrityksistä on DHL. Se on mitä suurimmassa määrin kansainvälinen yhtiö, sillä Saksan postin omistamalla kuljetusalan jättiläisellä on toimintaa yli 220 maassa. Yrityksen 300 000 työntekijästä 750 on Vantaalla kolmessa eri toimipisteessä.

DHL Global Forwarding yhtiön toimitusjohtaja Mikko Lehtinen istuu vuonna 2006 rakennetussa toimitalossa Katriinantiellä. DHL Business Park sai viime vuonna Vantaan kaupungin rakentamisen laatupalkinnon. Sitä kiiteltiin raikkaaksi ja rohkeaksi terminaali-, varasto- ja toimistokompleksiksi.

— Visuaalinen puoli on katsojan silmässä, mutta kokonaisuus kyllä pelaa hyvin yhteen ja rakennusten energiataloudellisuus on kohtuullisen hyvä. Se on meille tärkeää, sillä meillä on ympäristöohjelma, joka ulottuu toimitiloista kuljetusten järjestämiseen, sanoo Lehtinen.

Kaikkein paras paikka logistiikka-alan yritykselle olisi Lehtisen mukaan "kiitoratojen välissä", mutta vakavasti puhuen sijainti lentoaseman kupeessa on tämän alan yritykselle elintärkeää.

— Lentoasemaa on joskus sanottu Suomen suurimmaksi satamaksi, ja juuri lentoaseman vuoksi täällä on monen logistiikkafirman pääkonttori. Aviapoliksen idea on hyvä, ja asuntojakin löytyy läheltä. Se on tärkeää, sillä ei Suomessa ole totuttu siihen, että istuttaisiin neljä tuntia junassa työmatkalla. Noin 50 prosenttia pääkaupunkiseudun työntekijöistämme asuu Vantaalla.

DHL hoitaa lento-, maantie- ja merirahtia, joten Kehä III:n kunnostus ja Vuosaaren satama ovat sille tärkeitä.

— Lentoteitse kuljetetaan lähetyksiä kirjekuorista isoihin sähkömoottoreihin. Pikakuljetuksiamme hoitaa maailmanlaajuisesti 350 omaa rahtilentokonetta. Lentoyhtiöiltä ja varustamoilta hankimme kuljetustilaa. Rekkojen irtoperiä on noin 1000 ja lisäksi 30 raskasta kuorma-autoa, luettelee Lehtinen.

— Mutta yhtä oleellista kuin omat muskelit on se, että meillä on toimiva yhteistyökumppaniverkosto ja hallitsemme asiakkaidemme toimeksiantoihin liittyvää tietovirtaa. Ehkä toiminnan Suomessa kiteyttää parhaiten se, että DHL:n kautta kulkee noin kymmenesosa Suomen ulkomaankaupasta, selvittää Lehtinen.

Täällä myös asutaan

Aviapolis on siis Suomen lentoliikenteen keskus ja liike-elämän kannalta tärkeä kaupunginosa, mutta aidoksi kaupunginosaksi sen tekee vasta se, että ihmiset asettuvat sinne asumaan ja rakentavat sinne elämänsä. Yhteisön syntymiseen ei riitä Suomen kolmanneksi suurin kauppakeskus, vaan tarvitaan myös lähipalveluja, kuten kaupungin kouluja ja päiväkoteja sekä seurakunnan palveluja.

Tikkurilan seurakunnan perhekerhossa Pakkalassa viisi äitiä ja yksi isä keskustelevat vetäjänä toimivan Marja Mattilan kanssa arjen asioista, kuten siitä, mistä saa mielenrauhaa ja kuinka toimia uhmaikäisen kanssa. Osa lapsista on lastenohjaajien kanssa leikkimässä, pienimmät istuvat sylissä. Mukana on myös Filippiineiltä Suomeen muuttanut Mary Jean Chiano.

— Kun muutin Pakkalaan aloin heti tutkia netistä, mitä aktiviteetteja täältä löytyy. Tulin tänne kerhoon ystäväni kehotuksesta. Täällä on mukavaa se, että voi tutustua muihin vanhempiin, kertoo Mary Jean Chiano.

Sofi Polvinen ja Arja Kekäläinen lisäävät, että on mukavaa jutella välillä rauhassa aikuisten kesken. Tällä kertaa puhutaan myös siitä, minkälaiset ovat alueen palvelut. Jumbo on perhekerholaisten mielestä hyvä, mutta joissakin tilanteissa liian iso. Maitopurkin hakeminen isosta kauppakeskuksesta on suhteetonta, siksi kivijalkakaupalle tai kioskille olisi tarvetta. Joku mainitsee kauppa-auton, joka kiertää Pakkalassa kolme kertaa viikossa.

Ainoa mukana oleva isä Petri Koponen toivoisi lisää hyviä leikkipuistoja. Äidit valistavat muutamasta paikasta, mutta harmillista on se, että niissä liikkuu paljon koiria — niille pitäisi olla oma puisto.

Seurakunta etsii omaa rooliaan

Tikkurilan seurakunnalla on Aviapoliksen alueella Ylästön seurakuntakoti ja kolme kerhohuonetta. Alueen kirkkona toimii Pyhän Laurin kirkko, jonne pastori Kirsti Hildén toivoisi useamman asukkaan löytävän tiensä. Sitä varten on syksyllä tarkoitus järjestää erityisiä kutsujumalanpalveluksia, joista tulee kirje kotiin.

Parhaiten seurakunnan toiminnasta ovat käynnistyneet perhe- ja lapsityö. Myös kouluikäisten kerhot pyörivät ja Aviapartio on saanut kokoontumispaikakseen Pakkalan kerhohuoneen. Kaupungin kanssa järjestetään nuorteniltoja Ylästössä ja nuorilla aikuisilla on raamattupiiri.

Seurakunta vielä hakee rooliaan alueella, jonne on muutamassa vuodessa muuttanut tuhansittain ihmisiä.

— Meillä on alueella viitisentoista työntekijää. Kaikki Tikkurilan seurakunnan papit toimittavat alueella perhejuhlia, kuten kasteita, mutta sen lisäksi kaksi pappia suuntaa ainakin osan työajastaan sinne. Pienen toimintamäärärahan avulla olemme pystyneet järjestämään joitakin tilaisuuksia, mutta on myönnettävä, että suhteessa alueen asukasmäärään satsaus on melko pieni, tuumii Avipoliksen aluepappina toimiva Hildén.

— Yrityskontakteja meillä ei vielä ole, mutta paikallisten yhdistysten kanssa teemme yhteistyötä. Kiinteimmät kontaktit on Ylästön Urheilijoihin, Marttoihin ja partioon. Vantaan kaupungin nuorisopalvelut on tärkeä kumppani ja helluntaiseurakunnan kanssa olemme järjestäneet ekumeenisia tilaisuuksia.

Jaa tämä artikkeli: