Tikkurilan kirkon kuntoraportti on karua luettavaa, samoin kuin Vantaan seurakuntien työsuojelupäällikkö Pekka Laakson yhteiselle kirkkoneuvostolle toimittama lausunto rakennuksesta. Ei ihme, että kirkkoneuvosto viime viikolla päätti siirtää Tikkurilan kirkon seurakuntien investointilistan kärkeen. Kirkkoa, jonka kohtaloa on soudettu ja huovattu, aletaan ensi vuonna suunnitella ja rakentamaan päästäneen parin vuoden sisällä.

Työ alkaa hinta-arviolla, sillä edellinen, kolme vuotta sitten tehty arvio on vanhentunut. Siinä nykyisen kirkon perusparantamisen ja sen yhteyteen tulevan uudisrakennuksen hinnaksi arvioitiin 14,4 miljoonaa euroa. Tämä ei riitä, sillä perusparannustyö maksaa paljon, uudisrakentaminen ei ole halpaa ja lisäksi kaupunki edellyttää seurakuntien hankkivan kirkon lähistöltä parkkipaikkoja.

Tikkurilan seurakunta tarvitsee kirkkoa, mutta rakennushankkeessa on monta reunaehtoa, joihin Vantaan seurakunnat ei voi vaikuttaa. Uusi kirkko on nimittäin osa Vantaan kaupungin Tikkurilan keskustasuunnitelmaa, pari kaupungintalolle, jota parhaillaan kunnostetaan. Seurakuntien kannalta halvin ja kirkon tulevien käyttäjien kannalta varmin ja turvallisin ratkaisu olisi vanhan kirkon purkaminen ja vastaavan kokoisen tilan rakentaminen, mutta Vantaan kaupunki on todennut, että se ei tule antamaan kirkolle purkulupaa.

— Ei vaikka purkaminen ja uusi rakennus maksaisivat 600 000 euroa vähemmän kuin nykyisen peruskorjaus. Rakennus on suojelukohde, joten sen mukaan toimitaan, sanoo Vantaan seurakuntien rakennustoimen johtaja Olavi Isotalo.

Seurakuntien rakennuttajainsinööri Maija-Liisa Sahlbom lisää huolissaan, että toivon mukaan peruskorjaus pystytään tekemään niin, että rakennus on sen jälkeen varmasti käyttökelpoinen.

Työntekijät oireilevat Tikkurilan kirkossa

Vaikka rakennusta ei pureta, remontin on pakko olla perusteellinen. Pilarit, palkit ja ulkoseinät jäävät, mutta sisällä joudutaan käyttäjien terveyden, tilojen käytettävyyden ja muun muassa liikuntavammaisten ja vanhusten esteettömän kulun takia uusimaan lähes kaikki.

Kuntoraportin mukaan suurimmat ongelmat ovat rakennuksen alakerrassa, vaikka toisaalta vesikattokin vuotaa. Tikkurilan kirkon kellarikerroksen alla olevissa ryömintätiloissa mätänee rakennusaikaisia muottilautoja ja myös radonpitoisuus on korkea. Pohjalla on märkää maata.

Lähinnä ryömintätilaa on kellarikerros, jossa on kerhotiloja, takkahuone ja sakasti, jossa jumalanpalveluksen toimittajat kokoontuvat ja vaihtavat ylleen liturgiset vaatteet. Kellarikerroksen ilma haisee tunkkaiselta, mutta osaa tiloista saa käyttää enintään neljä tuntia päivässä.

Mitä ylemmäs mennään, sen vähemmän ongelmia on, mutta esimerkiksi kirkkosalin vinyylilattioiden alla on asbestia. Ullakkokerroksen konehuoneen ympärillä puolestaan on öljyhiilivetyjä. Vanhoissa rakennusmateriaaleissa, kuten muovimatoissa ja maaleissa on yhtä ja toista epäterveellistä.

Tikkurilan seurakunnan työsuojeluvaltuutettu, pastori Kirsti Hildén toteaa, että sakastissa ei tule vietettyä ylimääräistä aikaa. Osalla seurakunnan työntekijöistä on työterveyshuollon kielto työskennellä kirkossa, osa pystyy siellä olemaan, mutta harmittelee rakennuksen epäkäytännöllisyyttä. Hissiä ja inva-wc:tä kaivattaisiin kipeästi.

— Seurakuntalaiset ovat täällä niin vähän aikaa, ettei heille tule haittaa. Jumalanpalvelukset ja pienryhmät voidaan pitää. Mutta ei tämä ole työntekijöille terveellinen työympäristö, kiteyttää Hildén.

Esimerkiksi emäntä Riitta Sakki työskentelee suurimmaksi osaksi kirkon yläkerrassa, mutta käy silloin tällöin myös alhaalla. Työskentelyolosuhteet rasittavat hänenkin vointiaan.

Kuntoraporttia lukiessa selviää, että vaatimukset korjaukselle ovat melkoiset. Jos ulkoseiniä ei saa suojelusyistä purkaa, pitää tiilien välistä vaihtaa saumat kalliina käsityönä. Sokkelissa on PAH-yhdisteitä, joten ne pitää koteloida. Väliseiniä joudutaan purkamaan, lattiat uusimaan, katto korjaamaan ja ikkunat vaihtamaan. Oikeastaan kaikki paitsi raamit on pakko laittaa uusiksi, jos halutaan, että rakennuksessa pystyy työskentelemään.

Kivistön täysremontti tulee myöhässä

Tikkurilan kirkon lisäksi Vantaan seurakunnilla on muitakin korjaustarpeita, jotka joutuvat odottamaan. Kun Vantaan väkiluku kasvaa ja seurakuntien jäsenmäärä pysyy samana, rahat eivät riitä kaikkeen.

Välttämättömiä korjauksia tehdään, kun on pakko. Korsossa remontoidaan parhaillaan kirkko-seurakuntakeskuksen julkisivua kosteusvaurioiden takia. Korjaustyöt maksavat 330 000 euroa.

Kivistön kirkossa on myös menossa iso remontti. Kesäkuussa havaittiin, että keittiön astianpesukoneelle johtava putki oli vuotanut jo pitkän aikaa. Seuraukset olivat yllättävän suuret: keittiö ja osa seurakuntasalista on suljettu, samoin partiotila, yleisö-wc ja diakoniatyön vaatevarasto. Lattiat on piikattu auki, kuivatus on käynnissä, alakerrasta puretaan tiiliseinä ja osa lattiaa. Korjaustyöt kestävät vuodenvaihteeseen.

Kivistön kirkko on rakennettu 43 vuotta sitten. Pitkään arvioitiin, että se on rakennettu syrjään, mutta nyt siitä onkin tulossa uuden Marja-Vantaan kaupunginosan kirkko. Tulevalle Kivistön asemalle ei ole pitkä matka.

Aluepappi Pasi Kilpeläisen mielestä on mahtavaa, että Kivistössä on kirkko valmiina, kun alueelle muuttaa 10 000–20 000 uutta asukasta. Hyvä kuitenkin olisi, jos kirkon peruskorjaus saataisiin tehtyä ennen sitä.

Remonttia on suunniteltu ja hankesuunnitelmia tehty viimeiset kymmenen vuotta, mutta tällä hetkellä Kivistö on listalla vuonna 2019. Silloin ollaan myöhässä.

Pitääkö Hämeenkylän kirkko päällystää?

Kivistön kirkon peruskorjauksen kaltaisia hankkeita on hankala toteuttaa, kun akuutit ongelmat ajavat edelle. Yksi ongelmakohteista on vuonna 1992 vanhan kirkon ympärille rakennettu Hämeenkylän kirkko.

Kirkko on kaunis taidekirkko, jota kirkkoherra Jukka Nevalan mukaan tullaan katsomaan Japanista asti. Arkkitehdin taiteellista silmää ei voi moittia, mutta yhtä suurta käytännön ratkaisua kyllä.

— Kaksi kirkon seinistä on kallistettu ulospäin. Vesi valuu niitä pitkin ja talvella seinät vuoroin jäätyvät ja sulavat. Vesi valuu myös ikkunoiden päälle ja niiden sivuja alas, joten väri on harmaantunut. Erikoinen rakenteellinen ratkaisu on johtanut siihen, että seinät rapautuvat ja myös ikkunoiden väliin valuu kosteutta. Tuossa on yksi ikkuna notkahtanut tiilien painosta, esittelee Nevala.

Hienossa kirkossa on siis seinät, jotka olisi pitänyt tehdä vesikattorakenteella. Koska näin ei tehty, neuvotellaan kirkon suunnitelleen arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokelan kanssa ongelman korjaamisesta.

Nevalalla on ehdotus, jota rakennuttajainsinööri Maija-Liisa Salhbom ei suoralta kädeltä hylkää.

— Minusta seinien päälle pitäisi rakentaa lasipinta, tuumii Nevala.

Jonkinlainen pinnoitus seinään varmasti tarvitaan, muuten se ei kestä. Miljoonaluokan remontti sekin.

Tämän lisäksi mittavalla korjauslistalla on myös Pyhän Laurin kirkko, jota aiotaan korjata vähitellen, ja Myyrmäen kirkon kunnostus joskus 2020-luvulla. Uudisrakennuksiinkin pitäisi löytää jostain rahaa: ruotsinkielisen seurakunnan toimitila Larsgården, Päiväkummun seurakuntatalo ja Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaan laajennus ovat mukana suunnitelmissa. Uusilla alueilla tarvittaneen lisäksi kerhotiloja.

Toisaalta taloustyöryhmä linjaa, että 4000 neliöstä pitäisi päästä eroon. Helpommin sanottu kuin tehty: seurakuntatalojen myyminen on vaikeaa ja toimistotilaakin on Vantaalla tyhjillään.