Sairaalapastori Mari Kivinen (vasemmalla), Ari Luoma ja hanuristi Jouko Pyhältö virkistävät laulusessioilla.
Vapaaehtoiset laulattavat pitkäaikaissairaita
Kerran kuussa Laakson sairaalan musiikkituokiossa jalat polkevat tahtia ja jostain aivopoimuista nousevat kauan sitten opitut sanat.
Kotimaani ompi Suomi, kajahtaa Laakson sairaalan kahvilassa. Hanuristi Jouko Pyhältö on valinnut iltapäiväkonserttiin isänmaallista musiikkia itsenäisyyspäivän läheisyyden vuoksi. Pöydällä tuikkivat sinivalkoiset kynttilät.
Kerran kuussa järjestettävä musiikkituokio tuo miellyttävää vaihtelua sairaalan rutiineihin. Potilaat tulevat kahvioon rollaattoreilla tai pyörätuoleissa. Joillakin on mukana omainen, joitakin ovat hoitajat saattamassa. Hyväkuntoiset kävelevät itse.
Baritoni Ari Luoma toimii esilaulajana yhteislaululle ja houkuttelee potilaita mukaan lauluun. Suomi armas synnyinmaa, siellä valkolatva tuomi, potilaiden kuoro vastaa kutsuun yllättävän heleällä äänellä. Laulajien keski-ikä on korkea.
Monet ovat pitkäaikaissairaita. Joillakin pätkii muisti, kun ikä lähenee yhdeksääkymmentä, mutta musiikki tuo vipinää. Jalka polkee tahtia ja jostain aivopoimuista nousevat kauan sitten opitut sanat. Laulumoniste on jaettu pöytiin, mutta useimmat eivät monistetta vilkuile.
130 vapaaehtoista mukana toiminnassa
Musiikkia sairaaloihin on Helsingin seurakuntayhtymän järjestämää vapaaehtoistoimintaa, jossa muusikot ja musiikin harrastajat vievät musiikkiesityksiä sairaaloiden kahviloiden tai osastoille potilaiden virkistyksessä.
Laakson sairaalassa laulutuokioita on järjestetty jo kymmenisen vuotta. Nykyään niitä organisoi sairaalapastori Mari Kivinen.
”Soitto ja laulu aktivoivat ihmistä ja tuottavat sairaalle valtavasti iloa. Laakson sairaalassa konserteissa on käynyt 20-60 kuulijaa. Ohjelmisto valitaan potilaille tutuista lauluista, jolloin heidän on helppo yhtyä ainakin kertosäkeeseen”, Kivinen kertoo.
Musiikkia sairaaloihin -vapaaehtoistoiminnassa on Helsingissä mukana noin 130 vapaaehtoista. Kokemukset musiikin viemisestä lähelle potilaita ovat olleet hyviä.
”Sairaaloissa ei ole kovin paljon muuta virkistystoimintaa. Kun konsertit ovat säännöllisiä, potilailla on jotain mitä odottaa”, Mari Kivinen sanoo.
”Ilo on paras palkkamme”
Laakson sairaalalla on tuuri, kun esilaulajaksi on saatu sairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Ari Luoma. Hän laulaa useassa eri kuorossa ja tekee soolokeikkoja.
”Olen esiintynyt sairaalakonserteissa noin kolme vuotta. Lauluja on ollut ehkä pari sataa. Useimmat ovat tuttuja, mutta uusiakin täytyy opetella.”
Ohjelmista vastaa hanuristi Jouko Pyhältö. Hän on eläkkeellä, joten vapaaehtoistyöhön jää aikaa. Soittotaitoakin täytyy pitää yllä.
”Jos on päivän soittamatta, sen huomaa itse. Parin päivän soittotauon huomaa jo yleisökin.”
Pyhältö suunnittelee konsertteihin aina teeman. Se voi olla vuodenaika, vanha tanssimusiikki tai sota-ajan laulut. Tapio Rautavaara ja Olavi Virta ovat saaneet omat teemakonserttinsa.
Jos ohjelmassa on tanssimusiikkia, Pyhältö tekee tietokoneella useiden soittimien musiikkitaustat niin, että sairaalaan saadaan lavatanssien tunnelmaa. Yleensä hän kirjoittaa juontotekstin, jossa hän kertoo valituista lauluista. Kaikkein suosituin aihe on ollut sota-ajan laulut, koska kuulijoissa on paljon sota-ajan eläneitä.
Ari Luomalle ja Jouko Pyhältölle on itsestään selvää, että konsertit järjestetään vapaaehtoistyönä eikä niistä saa korvausta.
”Yleisön silmistä paistava ilo on paras palkkamme”, Pyhältä sanoo.
Luoman ja Pyhältön lisäksi sairaalassa käy silloin tällöin kuoroja esiintymässä. Ammattimuusikoitakin käy joskus osastoilla Suomen kulttuurirahastolta saadun avustuksen turvin.
►Kyselytutkimuksessa 1,4 miljoonaa suomalaista ilmoitti osallistuvansa vapaaehtoistoimintaan säännöllisesti.
►Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin kahdeksantoista tuntia kuukaudessa. Senioreiden ja vanhusten parissa vapaaehtoistyötä on tehnyt 344 000 suomalaista.
►Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut tekevät vapaaehtoistyötä enemmän kuin matalasti koulutetut ihmiset. Useimmiten autetaan ystäviä, työtovereita ja naapureita.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin – Helsingissä etsitään nyt lisää vapaaehtoisia, jotka voisivat kulkea kuolevan rinnalla
Ajankohtaista Hyvä elämäPäivi Maulavirta saattaa vapaaehtoistyönään ihmisiä viimeiselle matkalleen. Loppuvaiheessa istutaan hiljaa, puhutaan elämästä, pidetään kädestä – tai pelataan Fortunaa.