Pekka Taipale koutsaa vapaaehtoisena turvapaikanhakija-nuoria Kauniaisissa. Kuva: Maija Saari
Vapaaehtoiset pelaavat paperittomien kanssa
Turvapaikanhakijat treenaavat jalkapalloa pelatessaan myös suomen kieltä.
"Syötä!"
"Maali!"
Huudot kantautuvat Kauniaisten vanhalta futiskentältä. Alaikäiset turvapaikanhakijat ääntävät pelin perussanastoa luontevasti. Tämä on yksi vapaaehtoisen futisvalmennuksen hedelmistä: rakas harrastus tukee suomen kielen opintoja, ja kotoutuminen helpottuu.
Virallista pelilupaa et esimerkiksi saa ilman henkilötunnusta. Suomessa monia asia toimii hetulla, jota monillakaan näistä jätkistä ei vielä ole."
- Pekka Taipale
Helluntaina pidettyihin harkkoihin, 15. toukokuuta, kokoontui turvapaikanhakijoita kolmesta eri ryhmäkodista. Joskus pelaajia tulee useammastakin osoitteesta.
Grankulla IFK:n sponsoroimalla kenttäajalla nuorukaisia koutsaa samassa seurassa vaikuttava Pekka Taipale. Hän painottaa vapaamuotoisen pelaamisen merkitystä.
"Virallista pelilupaa et esimerkiksi saa ilman henkilötunnusta. Suomessa monia asia toimii hetulla, jota monillakaan näistä jätkistä ei vielä ole."
Idea vapaaehtoisvoimin vedettävästä jalkapallotoiminnasta syntyi Taipaleelle ja hänen vaimolleen Pirkko Taipaleelle, kun he näkivät turvapaikanhakijoita Jänismäen ryhmäkodissa oman kotinsa lähellä.
"Näimme, että pojilla ei ollut paljoakaan tekemistä."
Pelivarusteille on edelleen tarvetta
Nyt toiminta turvapaikanhakijoiden kanssa jatkuu taas tauon jälkeen. Syksyllä ryhmän kanssa pelattiin 15 kertaa. Näin kesän lähestyessä harkoissa on mukana uusia pelaajia. Jotkut syksyllä aloittaneista jatkavat. Syksyllä, kun maahantulijoitakin oli paljon, oli myös futaajia suuri joukko. Talvi karsi pelaajia. Monillakaan nuorista ei ollut lämpimiä vaatteita. Pelivarusteita, kuten nappulakenkiä, turvapaikanhakijat ovat saaneet lahjoituksina ja muun muassa kengille on yhä tarvetta.
|
"Siinä pääsee pelaamaan jätkien kanssa, ja se on ihan siistiä", Pekka Taipale harkkojen vetäjän roolista.
|
Vaikka Taipale osaa suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja vähän kiinaa, ei varsinaista yhteistä kieltä maahanmuuttajien kanssa ole. Kommunikointi onnistuu kuitenkin suomella ja rikkinäisellä englannilla. Syksyllä mukana oli maahanmuuttajataustainen vetäjä, jonka arabian ja kurdikielen taidosta oli apua.
Yhdistävin kieli on kuitenkin jalkapallo: leijonanosa sponsoroidusta kenttäajasta käytetään varsinaiseen pelaamiseen. Isolle osalle turvapaikanhakijoista taktinen ja kurinalainen joukkuepelaaminen on vierasta, ja sen opettelu vaatii aikaa.
"Vapaaehtoisille vetäjille on edelleen tarvetta", Pekka Taipale kutsuu.
Lisätietoa lahjoituksista ja toimintaan mukaan tulosta netissä: facebook.com/refutis
Jaa tämä artikkeli: