Nuotit haltuun. Heikki Varis opastaa laulutaidon saloihin Laajasalon valoisassa kirkossa. Kuva: Sirpa Päivinen

Variksen laulukoulussa vaakkuvat kaikki

Heikki Variksen luotsaamassa Variksen laulukoulussa opitaan laulamaan ja lukemaan nuoteista.

• 09.10.2015 13:30
• Marjo Kytöharju

Laajasalon kirkolla alkoi viitisen vuotta sitten Itä-Helsingin musiikkikoulun eläkkeellä olevan rehtorin Heikki Variksen ideoima Variksen laulukoulu. Maksuton laulukoulu jatkui viime kevääseen asti, mutta tänä syksynä se alkoi hieman uudistettuna uudestaan alusta.

Variksen laulukoulun ydinajatus on edelleen säilynyt eli koulu on avoinna kaikille aikuisille.

– Minulle on tärkeää, että laulukouluun on helppo tulla, sillä äänellään se variskin laulaa. Ei haittaa, vaikka kuorossa on välillä soraääniä, Heikki Varis toteaa.

– Ihmiset myös yleensä pelkäävät pääsykokeita, varsinkin, jos eivät ole laulaneet moneen vuoteen. Ja joillakuilla voi olla ikäviä kokemuksia kouluajoilta, jolloin heidät on leimattu laulutaidottomiksi.
 

Variksen mukaan kiitollisimpia ja uskollisimpia oppilaita ovat usein olleet juuri viimeksi mainitut. Tällainen on esimerkiksi ollut Ossi, jolla oli koulutodistuksessa pelkkä viiva laulusta. Hänelle oli myös nuorena sanottu, että ole kiltti ja älä laula.

– Ihmisen ääni voi kehittyä, ja suurin osa ihmisistä oppii laulamaan. Usein on myös kyse siitä, etteivät he ole harjoitelleet laulamista. Kannattaa siis tulla laulukouluun kokeilemaan, miten laulaminen sujuu aikuisiällä.
 

Ikivanha menetelmä

Suositussa laulukoulussa on nyt 73 oppilasta, mutta mukaan mahtuu vielä uusia. Heikki Varis alkoi vetää tänä syksynä vastaavaa ryhmää myös Itäkeskuksen Matteuksenkirkossa. Siellä ei ryhmään kuitenkaan voi ottaa enempää kuin 60 oppilasta.

Kerran viikossa pidettävään parituntiseen sisältyy kuorolaulun ja nuotinluvun opettelemista. Ensimmäisillä tunneilla Varis on laulanut malliksi itse sävelmää ja oppilaat ovat seuranneet perässä. Vähitellen hän on siirtynyt opettamaan solmisaatio-menetelmän avulla sitä, miten laulun voi oppia suoraan nuoteista.
 

– Käytän ainakin tuhat vuotta vanhaa menetelmää, jota on hyödyntänyt opetuksessa aikoinaan esimerkiksi unkarilainen säveltäjä Zoltán Kodály. Aloitamme nuotinluvun harjoittelun alkeista, kahdesta ja kolmesta sävelestä. Laulamme muun muassa helppoja kaksi- ja kolmisävelisiä kansanlauluja, jotka toimivat hyvin pedagogisesti.

Variksen mielestä nuottien lukutaidon omaksuminen muistuttaa äidinkielen oppimista. Ensin kuunnellaan, matkitaan ja hankitaan riittävä sanavarasto, joka musiikissa tarkoittaa sävelyhdistelmiä. Sen jälkeen harjoitellaan nuoteista laulamista.

– Tätä voi verrata siihen, että näyttelijä olisi lukutaidoton ja hänelle pitäisi lukea roolit. Nuotinlukutaidon ansiosta laulaja voi ryhtyä heti laulamaan nuoteista. Nuottien lukemisen opetteluun vain ei esimerkiksi kuoroissa ole aikaa, vaikka se myöhemmin nopeuttaisi harjoitteluprosessia, Varis sanoo.

– Vaatiihan taidon opettelu tietysti sisua ja kärsivällisyyttä. Toiset oppivat helpommin kuin toiset, eikä oppimisessa ole välttämättä hyötyä siitä, että on aiemmin soittanut jotakin instrumenttia. Mutta jos oppilaalla on hyvä motivaatio, se vaikuttaa myös oppimiseen.
 

Laulusta hyvää oloa

Laulukoulussa oppilaat saavat kotiläksyjä, joiden tekemistä Heikki Varis ei silti juurikaan kontrolloi. Hänestä laulamista olisi kuitenkin hyvä harjoitella myös kotona, koska yksi kerta viikossa laulukoulua on vähän. Variksen laulukoulun nettisivuilla on myös äänitteitä, joita oppilaat voivat kuunnella.
 

Laulaminen oli Heikki Variksen mukaan entisinä aikoina luonteva tapa kuluttaa aikaa ja siirtää kulttuuriperintöä seuraaville sukupolville. Nykyisenä kännykkä- ja nettiaikana kodeissa lauletaan vähän tai ei ollenkaan, minkä takia laulutaito rapistuu.

– Laulua on mukava harrastaa porukassa, sillä yhdessä laulaminen yhdistää ihmisiä. Laulukoulussa sitä on turvallista harjoitella: kukaan ei tule nolatuksi eikä nollatuksi.

Laulamisen vaikutusta ihmisen hyvinvointiin on viime vuosina tutkittu paljon. Aivotutkijoiden mukaan se tekee hyvää ihmisen aivotoiminnalle, koska se edistää aivojen hermoverkoston yhteistoimintaa ja kasvattaa kuuloaluetta.

– Laulaminen aiheuttaa ihmisessä tietynlaisen aivomyrskyn, kun rytmi, melodia, harmonia ja värisävy sekoittuvat, Varis kiteyttää.