Vartin retriitti: Jeesus ei ryhtynyt perkeleen sirkusapinaksi
Kuva: Lotta Numminen

Kuva: Lotta Numminen

Vartin retriitti: Jeesus ei ryhtynyt perkeleen sirkusapinaksi

Kiusauksessa on kysymys vallasta.

Kiusaus on kauppaketjun asiakaslehden mukaan parasta arkiruokaa. Ehkä tehotapetusta eläimestä valmistettu sikahalpa kinkkukiusaus alkaa olla ainoa merkitys, joka sanalle "kiusaus" enää osataan antaa.

Jos haluaa puhua kiusauksista siinä vanhassa Isä meidän -rukouksen merkityksessä, lienee syytä vaihtaa sanaa ja puhua vaikka houkutuksista, mutta on se kovin valju ilmaus. Varmaankin siksi, että houkutuksesta puuttuu juuri kiusa, siitä puuttuu piina, koettelemus.

Odysseian seireenien laulussa ei ollut kyse mistä tahansa vokottelusta, vaan valheellisesta flirtistä ja väärästä lupauksesta. Ihanuuden valepukuun verhoutuneesta tuhosta. Se oli enemmän kuin houkutus. Se oli kiusaus kaikilla herkuilla.

Jumala ei kiusaa ketään. Martin Luther selittää katekismuksessa, että Isä meidän -rukouksen toiseksi viimeisessä pyynnössä pyydetään varjelusta "etteivät saatana, maailma ja oma itsekäs minämme pettäisi meitä, johtaisi meitä väärään uskoon, epätoivoon eivätkä muuhun suureen häpeään ja pahuuteen".

Raamatussa kerrotaan paholaisen kiusanneen Jeesusta erämaassa. Äkkipäätään ajatellen ne kiusaukset eivät olleet kummoisia: piru käski nälkäistä Jeesusta muuttamaan kivet leiviksi. Sen nyt olisi luullut olevan helppo homma Jumalan Pojalle. Mutta kiusauksen kärki ei ollut siinä, onnistuuko Jeesus vai ei, vaan siinä, ryhtyykö hän perkeleen sirkusapinaksi. Jeesus kieltäytyi kunniasta. Sananmukaisesti.

Kiusauksessa on kysymys vallasta. Paasto merkitsee ein sanomisen opettelemista ja sen tarkkailemista, minkä vallan alle minä itse asetun ja minkä vallan itselleni otan.

Jaa tämä artikkeli: