Vartin retriitti: Lisää valoa

Vartin retriitti: Lisää valoa

Lyhyen päivän ja pitkän pimeän keskellä mieli kurottuu jo juhlaan. Jotta odotus kevenisi, lisätään valoa. Sytytän tänä vuonna neljä adventtikynttilää. Niiden valossa tutkin itseäni.

Ensimmäisen kynttilän sytytän tasa-arvolle. Jumala, kiitän sinua siitä, että et luokittele ihmisiä. Sinun talosi ovet ovat auki, juhlavalot loistavat ja matkalla ryvettyneitä kotiinpalaajia odottaa runsas juhlapöytä. Koska palaajien erilaiset tarinat jo tunnetaan, pitkiä selityksiä ei tarvita. Heille sanotaan: ”Tervetuloa, sinä olet minun rakas ihmiseni!”

Toisen kynttilän sytytän vapaudelle. Ilman vapautta ei ole todellista kasvua eikä todellista muutosta, pelkkää mukautumista, eristämistä ja alistamista. Vapaus olla mitä on ja vapaus kulkea omaa tietään kunnioitettuna ja hyväksyttynä ihmisenä, sitä me kaikki kaipaamme.

Jumala, anna minun nähdä, milloin olen vapauden este – myös oman vapauteni este.

Kolmannen kynttilän sytytän yhteydelle. Mitä yhteyttä on se, joka syntyy vain samanmielisten kesken? Yhteyden arvon ja lahjan ymmärrän vasta, kun kuuntelen toista – ehkä hyvinkin erilaista ihmistä – ja tunnen perusihmisyytemme olevan enemmän ja syvempää kuin mikään, mikä meitä erottaa. Jumala, anna minulle taitoa nähdä kovien sanojen taakse sinne, missä sinun luomasi ihmisen perusviattomuus asuu.

Neljännen kynttilän sytytän rakkaudelle. Rakkaus luo yhteisön, jossa on tilaa ja helppo hengittää. Rakkaus poistaa pelon ja antaa luvan elää. Rakkaus lisää rakkautta. Sinä ikuinen rakkaus, uudista myös minut.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: