Kuva: Mikael Liimo
Vastaisku kiihkoilulle
Sosiaalisen median foorumeilla ryöpsähtänyt uskontokeskustelu osoittaa, että suomalaisilla on suuri tarve keskustella kirkkoon ja hengellisyyteen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelu luisuu kuitenkin helposti alatyyliin ja inttämiseen.
Tunnepitoisen keskustelun vastapainoksi viime keväänä syntyi kaksi uutta verkkojulkaisua. Kumpikin tarjoilee lukijoilleen sanomalehtiä laajempia asiantuntija-analyyseja ja käy aitoon ymmärtämiseen pyrkiviä keskusteluja.
Pienoisanalyyseja uutisista
Kirkonkellari-verkkojulkaisu ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa ja sisältää asiantuntevia ”pienoisanalyyseja” kirkkoon ja uskoon liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Joskus lähtökohtana voi olla uutistapahtuma, mutta omaan uutistuotantoon Kirkonkellari ei pyri.
”Tarjoamme lukijalle mahdollisuuden pohtia kirkkoa, Jumalaa ja uskoa ilman, että keskustelu linkittyy äärimmäisyysliikkeisiin tai sellaiseen kristinuskoon, joka tuntuu vieraalta ja vaikealta”, Kirkonkellarin päätoimittaja Kari Latvus linjaa.
Tähän mennessä Kirkonkellari on käsitellyt muun muassa lestadiolaisuutta, Raamattua, kirkon kykyä reagoida muutokseen sekä väkivallantekoihin johtanutta Muhammad-videota. Latvuksen mukaan toimitusryhmä edustaa erilaisia herätysliiketaustoja ja poliittisia käsityksiä.
Lääkettä jankkaamiseen
Ihmiseen, uskoon ja kulttuuriin erikoistunut mielipidelehti Vartija puolestaan julkaisi nettisivuillaan kokonaisen verkkokirjan Liberaalit ja konservatiivit.
Vartijalla on myös Facebook-profiili, joka nostaa esille merkittäviä kansainvälisiä uskontouutisia. Pyhäinpäiväviikonlopusta alkaen Vartijan sivuille tulee säännöllisesti blogeja, haastatteluja sekä kirja- ja elokuva-arvioita.
”Vartija haluaa olla vapaamielinen, ennakkoluuloton foorumi, joka edistää uskovien ja uskonnottomien sekä tieteen ja uskonnon välistä vuoropuhelua”, päätoimittaja Mikko Ketola sanoo.
Konservatiivien ja liberaalien välinen jakolinja valikoitui nettikirjan teemaksi, koska toimituskunta tuskastui keskusteluyhteyden katkeamiseen kirkon suuntien välillä. Vartija lukeutuu kirkon liberaaleihin ja joidenkin mielestä radikaaleihinkin voimiin, mutta tavoitteena oli sillan rakentaminen.
Arkkipiispanvaalin ympärillä käydyt kiistat Raamatusta ja homoseksuaalisuudesta olivat Ketolan mukaan turhaa jankkaamista, jossa ei yritetty ymmärtää toista osapuolta.
”Jankkaamiseen uhratun energian voisi käyttää jonkin jalomman asian hyväksi”, hän ehdottaa.
Rintamalinjojen jyrkentyminen ei aiheuta vain kirkollista mielipahaa, vaan vaikuttaa vahvasti esimerkiksi maailman johtavan supervallan politiikkaan.
”Yhdysvalloissa varsinkin politiikan oikea laita on radikalisoitunut. Konservatiivien vaikutus republikaanipuolueeseen on ollut todella suuri viime vuosikymmeninä, ja ero 1980-lukuun on huima.”
Pioneerit autotallissa
Sekä Vartijan että Kirkonkellarin taustavoimista löytyy kymmenkunta henkeä ja kovaa teologista, kirkollista ja journalistista osaamista.
Latvus on yliopistotaustaltaan raamatuntutkija ja Ketola kirkkohistorioitsija. Latvuksen työparina ja Kirkonkellarin toimituspäällikkönä toimii Tampereen hiippakuntasihteeri, pastori Mikko Sulander. Vartijaa päätoimittaa Ketolan rinnalla dosentti, raamatuntutkija Matti Myllykoski.
Julkaisuja yhdistää myös kirkollinen riippumattomuus, innostus ja ”autotallimittakaava”. Vartijan päätoimittajat saavat pienen vuosikorvauksen, Kirkonkellari tehdään kokonaan vapaaehtoisvoimin.
Vartijassa uskotaan, että maksuttomat nettikirjat ovat tulevaisuutta, ja pioneerin rooli tuntui sopivalta. Latvus toteaa, että meneillään on julkaisurintaman vallankumous, joka hakee vertaistaan kirjapainotaidon keksimisestä.
”Aikaisemmin julkaisutoiminta edellytti sitä, että joku omistaa kirjapainon, suunnittelee kirjan tai omistaa lehden. Nyt voin istua läppärin ääressä, kirjoittaa ja julkaista lähes reaaliaikaisesti, ja ihmiset voivat lukea tekstini puhelimistaan tai kannettavista tietokoneista siellä, missä liikkuvat.”
Ei kannata käännyttää
Aluksi Vartija antoi nettikirjansa osoitteen vain lehden tilaajille, mutta lähiaikoina kirja tulee avoimesti kaikkien luettavaksi. Ketola toivoo, että Liberaalit ja konservatiivit lisäisi keskinäistä ymmärtämystä kirkossa.
”Kuten köyhät ovat aina keskuudessamme, aina on myös niitä, jotka tulkitsevat Raamattua toisella tavalla kuin minä. Siksi ei kannata kiivastua, eikä käännyttämistä kannata ottaa keskustelussa ensimmäiseksi tavoitteeksi”, Ketola sanoo.
Latvus arvioi, että suomalainen keskustelukulttuuri ei ole tällä hetkellä kovinkaan tasokasta. Pienessä maassa asiat on otettu pitkään valmiina, auktoriteettien tarjoamina totuuksina.
Myös kirkon piirissä on vaikeisiin asioihin liittyvää puhumattomuutta.
”Tällä hetkellä kirkossa eletään vielä osittain varovaisuuden ja hyssyttelyn vaihetta. Avoimen ilmapiirin ja uudenlaisen keskustelukulttuurin tuleminen on kuitenkin varma asia.”
Lue lisää aiheesta www.kirkonkellari.fi ja www.vartija-lehti.fi/e-kirja/
”Jankkaamiseen uhratun energian voisi käyttää jonkin jalomman asian hyväksi.”
Jaa tämä artikkeli: