Ravintolakokki Sanna Hiltunen (toinen vasemmalta) opettaa Paavalinkirkolla Annaa ja Mikkoa valmistamaan tofuscramblea, munakokkelin vegaaniversiota. Veli-Pekka Åberg valmistaa kikherneistä munatonta "munakasta". Kuva: Sirpa Päivinen
Vegaanius näkyy myös kirkossa – papin mielestä tehotuotanto on syntiä
Pappi Tuuli Aitolehti saarnaa, että eläinten tehotuotanto on syntiä. Hänen ideoimansa vegaaniruokakurssi täyttyi hetkessä.
Paavalin kirkon keittiössä Vallilassa leijailevat mausteiset tuoksut. Hellan ympärillä häärii kymmenkunta kokkaajaa. Blenderi surisee. Tasot ovat täynnä siemenpurkkeja ja erilaisia kasviksia.
Meneillään on seurakunnan vegaaniruokakurssin ensimmäinen kokoontuminen. Kurssilaiset tutustuvat eläimettömään ruokaan ravintolakokki Sanna Hiltusen opastuksella.
Alkajaisiksi valmistetaan aamiaista. Veli-Pekka Åberg paistaa vegaanista munakasta, jolle rakenteen antaa kikhernejauho.
– Olen kaikkiruokainen ja pidän paljon liharuuista, mutta haluan oppia valmistamaan uusia ruokia. On kiinnostavaa huomata, kuinka monipuolisia kasvisruuat ovat, hän sanoo.
Åbergin innosti kurssille hänen avovaimonsa, joka on vegaani. Muuten mies ei ole juurikaan osallistunut kirkon toimintaan.
Paavalin seurakunta järjestää tänä syksynä kaksi vegaaniruokakurssia. Yhteisöpappi Tuuli Aitolehden ideoimat kurssit täyttyivät yhden illan aikana.
– Olen ollut mukana laittamassa lounaita Arabian yhteisötalolla ja pitänyt siellä myös vegaaniruokakurssin. Huomasin, että aihe kiinnostaa ihmisiä, hän kertoo.
Monet ovat kyselleet Aitolehdeltä, miksi seurakunta järjestää kokkikursseja, sieniretkiä ja muuta maallista toimintaa. Miksei puhuta vain Jumalasta?
Aitolehti ajattelee, että elämä on kokonaisuus, jossa hengellinen on läsnä maallisessa ja toisin päin. Luontoretket ja terveellinen ruoka liittyvät ihmisen hyvinvointiin yhtä lailla kuin hengellisyys.
Aitolehti perustelee vegaanikurssia Paavalin seurakunnan verkkosivuilla otteella aiemmasta saarnastaan: "eläinten tehotuotanto ja hyväksikäyttö on julmaa ja väärin. Itse asiassa se on syntiä. Se vieraannuttaa meitä Jumalasta, koska toimimme tietoisesti niin, että edistämme valtavaa kärsimystä ja sortoa."
– Alueellamme asuu paljon ihmisiä, jotka miettivät ruuan terveys- ja ilmastovaikutuksia. Minusta on tärkeää, että kirkon seinät eivät rajaa ihmisiä ulkopuolelle vaan kutsuvat sisäpuolelle tekemään asioita yhdessä, Aitolehti sanoo.
Suurin osa ensimmäisen kurssin osallistujista on kasvissyöjiä, monet heistä vegaaneja. Yksi heistä on Anna, joka pääsi tuurilla peruutuspaikalle tuntia ennen kurssin alkua. Hänestä on hyvä, että monille tärkeät ruoka-asiat ovat esillä myös kirkossa.
– En kuulu kirkkoon, ja se on minulle vieras ympäristö, mutta on mukavaa tulla tutustumaan uuteen paikkaan.
Kasvisruokavalio ei ole kirkossa mikään uusi asia. Varhaisessa kristinuskossa kasvissyönti liittyi asketismiin. Esimerkiksi 300-luvulla elänyt kirkkoisä Hieronymus liitti lihansyönnin syntiinlankeemukseen.
– Nykypäivänä kristityt saattavat perustella kasvissyöntiä Jeesuksen kultaisella säännöllä. Lähimmäisenrakkaus voidaan ulottaa koskemaan myös eläimiä, eläinetiikkaan erikoistunut teologian tutkija Noora Virjamo sanoo.
Virjamo toteaa, että Raamattu ei tuomitse lihan syömistä. Myös Jeesus söi lihaa. Luterilaisessa teologiassa synti on nähty ihmisen vieraantumisena olemisen perustasta, toisista olennoista ja itsestään. Synti saa ihmisen tavoittelemaan omaa etuaan toisten kustannuksella.
– Tältä pohjalta voi tehdä myös sellaisen tulkinnan, että eläinten syöminen ja tehotuotanto olisivat syntiä.
Virjamon mukaan kunkin aikakauden kristityt tulkitsevat Raamatun eettistä sanomaa oman aikansa yhteiskunnallisten ongelmien valossa.
– Eettisten ongelmien ratkaiseminen uskonnollisin perustein ei ole sinänsä hyvä tai huono asia. Kaikkien ihmisten toiminnan taustalla on moraalisia uskomuksia, joko uskonnollisia tai sekulaareja.
Pappi Aitolehdelle kasvisruoka on omantunnon kysymys. Hän luopui eläintuotteiden syömisestä kolme vuotta sitten eettisten pohdintojen tuloksena.
– Ihmiset rikkovat tässä asiassa Jumalan käskyjä vastaan. Raamatun ohjeiden mukaan meidän pitäisi viljellä ja varjella maata ja kunnioittaa kaikkea elollista, jonka Jumala on luonut. Näin ei tehotuotannossa tapahdu, hän perustelee.
– Vaikka eläinten tehotuotanto on laillista ja ihmiset saavat siitä elantonsa, se on minusta epäeettistä ja luomistyön vastaista. Siinä ihminen ei anna eläimille mitään muuta arvoa kuin lihan arvon.
Aitolehden mielestä kaikki lihan syöminen ei ole syntiä. Lihan pientuotanto, jossa eläimet saavat elää hyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa, on hänestä hyväksyttävää.
– En halua tuomita ketään ihmistä sen perusteella, mitä hän syö. Mielestäni tekisin kuitenkin väärin, jos en nostaisi esille asiaa, jossa näen epäoikeudenmukaisuutta. Jos papit eivät puhu tällaisista asioista, kuka sitten?
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispat ottivat kantaa maatalousyrittäjien puolesta – arkkipiispa Tapio Luoma muistuttaa, että tuottajien jaksaminen on kaikkien etu
AjankohtaistaPiispat nostivat kirjoituksissaan esiin muun muassa kärjistämisen vaarat ja kohtuuden ihanteen.