Velkaneuvonta ruuhkautui pahoin kesäksi
Valo tunnelin päässä. Lasse sai apua pahaan velkakierteeseen Tapiolan Tuulimäellä sijaitsevasta Espoon talous- ja velkaneuvonnasta.

Velkaneuvonta ruuhkautui pahoin kesäksi

Lasse pääsi velka­neuvojan avulla pikavippiloukusta. Neuvojat ja diakonit odottavat päättäjiltä toimia velallisuuden kitkemiseen.

Käsissään vero.fi-kahvikuppi, 27-vuotias Lasse (nimi muutettu), puhuu avoimesti velkakurimuksestaan. Se syntyi vuosien saatossa pikavippejä nostamalla.
”Nyt kun asiaa miettii, niin oli hölmöä ottaa pikalainoja, joiden korot olivat käsittämättömän korkeita. Mutta ei sitä silloin ajatellut, kun rahaa piti saada jostakin.”
Espoolaisen nuoren miehen velkakurimus alkoi vuonna 2007. Kierre kasvoi aina vuoteen 2013 asti, kunnes uutinen isyydestä ravisteli muutokseen. Rahaa rohmunneet bileillat jäivät taakse. Lasse solmi parisuhteen, jossa vastuu itsestä ja perheestä vahvistui.
”Olin pohtinut jo vuosia aikaisemmin, että voisin hakea apua velkaneuvonnasta, mutta se vain jäi. Ajattelin, että pystyn selvittämään sotkuni itse, mutta toisin kävi.”
Velkavuoren kasvaessa Lassen mieltä jäyti ahdistus.
”Se oli omaa tyhmyyttä. Jätin laskuja maksamatta, ja ensimmäiset ulosottovelat iskivät päälle 2009.”

Tietyn pisteen jälkeen Lasse ei jaksanut enää murehtia, vaan sulki velkaongelmat pois mielestä niin kuin saattoi. Kun nuorukainen kävi Espoon talous- ja velkaneuvonnassa ensimmäisen kerran 2013 syksyllä, alkoi velkataakan kitkeminen. Lasse sai sosiaalisen luoton, 10 000 euroa, jonka avulla on helpompi maksaa rästejä pienissä erissä.
Lasse pääsi selvittämään velkaneuvonnassa asioitaan ripeästi. Toisin olisi nyt. Espoon velkaneuvonta on pahasti ruuhkautunut, ja uusia asiakkaita otetaan vasta elokuun alussa. Neuvojat summaavat suman syyksi henkilöstövajeen ja asiakkaiden monimutkaistuneet velat. Pikavippien vuoksi velallisilla on kymmeniä velkojia. Solmujen selvittäminen vie Espoon talous- ja velkaneuvonnan kymmeneltä työntekijältä yhä enemmän aikaa.

Kuukaudessa neuvontaan olisi tulijoita noin 200. Heistä noin puolet kyetään ottamaan vastaan.
”Asiakkaat eivät itse tiedä mihin ovat velkaa tai missä velka on perittävänä. Velkaselvittely kestää pitkään. Selvittelyn aikana asiakkaiden tilanteet ehtivät muuttua. Tulee uusia velkoja, lomautuksia, sairastumisia ja eroja”, selventää Espoon johtava velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen.

Velkaneuvojien työtä helpottaa muun muassa yhteistyö Espoon seurakuntien kanssa, sillä myös diakonit auttavat talousloukkuun ajautuneita.
Pentikäinen painottaa, että ruuhkaa selvitettäisiin parhaiten, jos neuvontayksikkö saisi lisää vakansseja. Yhteistyölle esimerkiksi diakonien kanssa annetaan arvoa, mutta sen varaan ei voida nojata näin kestämättömässä tilanteessa.
Visiitillä viime torstaina talous- ja velkaneuvonnan tiloissa Tapiolassa ilmeni, että asiakkaat jättävät usein ilmoittamatta, jos eivät tulekaan tapaamiseen. Näin ollen jonossa olevat eivät pääse peruuntuneille ajoille.

Aulikki Pentikäisen mukaan jotkut asiakkaista jättävät tulematta, koska jonot ovat venyneet niin pitkiksi.
Ruuhka ei selity taantumalla. Pikavipit eivät ole pelkästään nuorten vitsaus, vaan niihin turvautuvat kaikenikäiset. Espoon velkaneuvonnan tilaston mukaan yli 50 prosenttia asiakkaista on jo monena vuonna koostunut palkansaajista.

Espoon seurakuntayhtymän­ diakoniasihteeri Anne Maria Maunuksela kertoo paikallisdiakoneja aiheesta kuulleena, että ihmiset velkaantuvat nyt myös kalliin asumisen vuoksi.
”Asumiskulujen takia myös kokoaikatyössä käyvät joutuvat hakemaan apua.”
Espoon diakonit sekä talous- ja velkaneuvojat lataavatkin painetta paikallispäättäjille.
”Asuntopolitiikan tulisi olla sellaista, johon voidaan poliittisella tahdolla vaikuttaa”, Maunuksela määrittää.
”Espoo on kallis paikka asua. Täällä ei ole tarpeeksi edullisia vuokra-asuntoja”, Aulikki Pentikäinen allekirjoittaa.
”Sosiaalista asuntotuotantoa pitäisi olla enemmän.”
 

Jaa tämä artikkeli: