Kommentti: Viattomuuden aika kahvinjuonnissa on ohi
Aamukahvi voi mennä väärään kurkkuun, jos perehtyy suomalaisten kahvinjuonnin globaaleihin vaikutuksiin. Muutoksia kansallisiin maku- ja kulutustottumuksiin tarvitaan.
Lapsuuteni muistikuvissa kansallispukuun sonnustautunut Pauligin mainoshahmo Paula-tyttö kaatoi höyryävän kuumaa kahvia hurmaavasti hymyillen maisteltavaksi kaikelle kansalle. Kun Paula-tyttö 1980-luvulla saapui lähimarkettiimme kahvia maistattamaan, jono ulottui kaupan tuulikaappiin asti.
Ensimmäisen kerran Sääksmäen kansallispukuun puettu Paula-tyttö ilmestyi Pauligin kahvipurkin kylkeen jo vuonna 1904. Tummahiuksisen kahvisuomineidon hahmo sopi hyvin myös tuolloin vaikuttaneen raittiusliikkeen naisihanteeseen.
Seurustelujuomana kahvi brändättiin hyveelliseksi ja puhtoiseksi verrattuna syntiseksi ja paheelliseksi miellettyyn viinaan, ja kahvin markkinoinnissa tästä otettiin kaikki irti. 1900-luvun aikana kahvista tulikin Suomessa luokkarajat ja maaseudun ja kaupungin väliset jakolinjat ylittävä kaiken kansan seurustelujuoma, jota tarjoamalla ilmennettiin myös vieraanvaraisuutta. Tilanteessa kuin tilanteessa pappi todellakin sai kahvia juodakseen.
Vaikka juoma oli kallisarvoista, mahdollisuus kahvilla virkistäytymiseen haluttiin taata kaikille. Tästä kertoo osaltaan alun perin suomalainen keksintö: moniin työehtosopimuksiin kirjattu kahvitauko.
Seurustelujuomana kahvi brändättiin hyveelliseksi ja puhtoiseksi verrattuna syntiseksi ja paheelliseksi miellettyyn viinaan.
Nykyään suomalaiset kuluttavat kahvia väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa. Vaikka monet kahvintuotantoon liittyvät epäkohdat ovat olleet jo pitkään tiedossa, vasta 2000-luvun puolella on tullut laajemmin tutkittua tietoa siitä, mitkä ovat suomalaisten kotitalouksien kahvinkulutuksen välilliset vaikutukset sekä Suomessa että Suomen rajojen ulkopuolella. Kun tutkimustietoa tarkastelee, saattaa aamukahvi mennä väärään kurkkuun.
Reilun kaupan tuoreen Suomalaisen kahvinjuonnon vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön -raportin mukaan tällä hetkellä vain noin 2,5 prosenttia Suomessa myydystä kahvista on tuotettu niin, että viljelijöille maksetaan riittävän toimeentulon mahdollistava korvaus. Raportissa viitataan myös ruotsalaisen ympäristöjärjestö Trasen vuonna 2024 julkaisemaan selvitykseen, jonka mukaan suomalaisten kahvinkulutuksen takia kaadetaan joka vuosi 206 hehtaaria hitaasti uusiutuvaa trooppista metsää.
Eikä tässä vielä kaikki, kahvin syntilista jatkuu: Lapsityövoiman hyväksikäyttö on yhä 2020-luvullakin kahvintuotannossa niin laaja ja vaikea ongelma, että edes Reilu kauppa ei takuuvarmasti pysty ilmiötä torjumaan. Sivuhuomautuksena mainittakoon toki kuitenkin, että Reilu kauppa valvoo asiaa ja puuttuu epäkohtiin huomattavasti tiukemmalla seulalla kuin muut kahvibisneksen toimijat keskimäärin.
Kahvipöytäkeskusteluissa kahviin tiivistyvästä maailmankaupan epäreiluudesta ja muista ongelmista on mukavinta vaieta.
Kahvipöytäkeskusteluissa kahviin tiivistyvästä maailmankaupan epäreiluudesta ja muista ongelmista on silti mukavinta vaieta. Juommehan kahvia ennen kaikkea mielihyvän ja nautinnon takia, siis piristyäksemme, emme syyllistyäksemme tai ahdistuaksemme. Tiukempaa kansainvälistä lainsäädäntöä odotellessa tavallinen kuluttaja voi kuitenkin tehdä kahvinautinnostaan vähemmän syntisen.
Yhden kahvikupillisen hiilijalanjälki putoaa merkittävästi, jos keittämänsä kahvin vaihtaa ”tavallisesta” vastuulliseen kahviin, kuten esimerkiksi sertifioituun Reilun kaupan kahviin. Tällöin suurimmat päästösäästöt syntyvät kahvin kuljetuksesta ja viljelyyn käytetyistä lannoitteista. Lisäksi kahvin hiilijalanjälkeen vaikuttavat veden- ja sähkönkulutus tuotantoketjussa ja esimerkiksi viljelyssä käytetyt hyönteismyrkyt. Maitokahvikupillisen hiilijalanjälki puolittuu, jos lehmänmaidon vaihtaa kasvipohjaiseen.
Vaikka kahvikupillisen ääreen kokoontuminen yhdistää edelleen ihmisiä, ja vaikka höyryävän kuuman mustan nesteen tuoksu herättää monissa ihania tunnemuistoja, muutoksia kansallisiin kulutus- ja makutottumuksiin tarvitaan.
Kirjoittaja työskentelee Kirkko ja kaupungissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Reilu kauppa varoittaa: suomalaisten rakkaus kahviin tuhoaa sademetsiä
AjankohtaistaKulutusmuutoksia tarvitaan, jotta kahvia riittäisi tulevaisuudessakin. ”Suodatinkahvia ei pitäisi keittää ikään kuin varmuuden vuoksi liian isoja määriä kerrallaan siinä pelossa, että se loppuu kesken, jolloin ylimääräinen kahvi päätyy viemäriin”, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
