null Vieraana: Eläkeläiskirkkoherra Jukka Yrjölä

Kuva: Marianna Siitonen

Kuva: Marianna Siitonen

Hyvä elämä

Vieraana: Eläkeläiskirkkoherra Jukka Yrjölä

Miten liityt Rekolan seurakunnan perustamiseen?

– Silloin, kun seurakuntajakoja 1980-luvulla tehtiin, olin kappalaisena Korson seurakunnassa. Niinä aikoina kappalaiset olivat seurakuntaneuvostojen itseoikeutettuja jäseniä. Niinpä olin mukana, kun Korso antoi lausuntojaan seurakunnan perustamisesta ja kirkon rakentamisesta. Rekolan alue erotettiin Tikkurilan seurakunnasta.

Miksi Rekolan seurakunta, eikä Koivukylän seurakunta?

– Vanhin Vantaata koskeva asiakirja on vuodelta 1401. Asiakirjalla lahjoitettiin Rekolan kartanon maita seurakunnalle. Voisi siis sanoa, että Rekolan seurakunnalla on yli 600-vuotinen historia. Kartanon päärakennus oli kolme vuotta myös itsenäisen Rekolan seurakunnan kirkkona, ennen kuin nykyinen Pyhän Andreaan kirkko valmistui.

Mikä sai sinut kiinnostumaan kirkkoherran työstä?

– Muistan Korsosta tilanteen, jossa meitä oli kolme miestä. Kun vahtimestari Toivo Hätönen totesi, että Rekolaan haetaan kirkkoherraa, hän katsoi merkitsevästi minua. Ihmettelin ensin, mitä hän minua katsoo. Sitten tajusin. Hän ajatteli, että hakisin virkaa. Painin asian kanssa kotona pitkän illan, ja hain. Joskus yhdellä katseella voi olla suuri vaikutus toisen elämään.

Olet ollut kahdeksan vuotta eläkkeellä, miten päivät täyttyvät?

– Päällimmäisenä on väitöskirjan viimeisteleminen. Tutkin suomalaisten kirkollisia suhteita Viroon maailmansotien välisenä aikana. Välillä aikaa vie paljonkin Vantaan radioamatöörit. Meillä on Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen kanssa sopimus kriisiviestinnästä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.