Kuva: Paula Lehto
Vieraana: Kuorolaulaja Beatrice Pirnes
Milloin sinusta tuli Jakarandan laulaja?
– Aloitin Jakarandassa viime syksynä. Kuulin kuorosta eräältä ystävältäni, joka on laulanut pitkään toisessa kuorossa. Molemmat kuorot esittävät afrikkalaisia hengellisiä lauluja.
– Jakarandan ohjelmistossa on lauluja eri maista, esimerkiksi Namibiasta ja Botswanasta. Lauluja lauletaan eri kielillä, joitakin swahiliksikin. Se on äidinkieleni, mutta koulussa Keniassa käytetään englantia. Vaikka suomen kieli tuntuu välillä vaikealta, laulujen oppiminen on minulle helppoa.
Miksi tulit Suomeen?
– Tulin neljä vuotta sitten suomalaisen miehen vaimona. Ennen naimisiinmenoa elin pitkään yksinhuoltajana tyttäreni kanssa kahdestaan. Myös tyttäreni tuli kanssani Suomeen.
Miten elämäsi on järjestynyt?
– Aluksi olin pari kuukautta kotona, mutta sitten se ei enää sujunut. Moninaisten talon kautta löysin tietoja siitä, missä voin opiskella suomen kieltä ja mitä voisin tehdä työkseni.
– Valmistun tänä vuonna lähihoitajaksi. Se on tärkeää siksikin, että erosin. Voi olla, että jatkan myöhemmin sairaanhoitajaksi. Haaveilin nuorena sairaanhoitajan ammatista, mutta opiskeleminen oli aivan liian kallista.
Mitä laulaminen antaa sinulle?
– Aina kun laulaa, stressi menee ohi ja paha olo muuttuu hyväksi. Olen laulanut 9–10-vuotiaasta asti kirkkokuorossa ja myös pienemmissä kokoonpanoissa. Afrikkalaisiin lauluihin kuuluu myös tanssi. Kun laulaa, ei voi vain seisoa.
Jaa tämä artikkeli:
