null Virpi Siiralla on lähes viisi miljoonaa seuraajaa

Käsien avulla ajattelija. ”Mitä enemmän tekee, sitä enemmän tulee ideoita. Ajatukset ja ideat tulevat näkyviksi käsillä tekemällä”, sanoo Virpi Siira. Kuva: Maija Saari

Käsien avulla ajattelija. ”Mitä enemmän tekee, sitä enemmän tulee ideoita. Ajatukset ja ideat tulevat näkyviksi käsillä tekemällä”, sanoo Virpi Siira. Kuva: Maija Saari

Virpi Siiralla on lähes viisi miljoonaa seuraajaa

Kädentaitaja jakaa ideoitaan ja osaamistaan päivätyössään sekä blogissaan. Seuraajia on ympäri maailmaa.

On niitä, jotka miettivät, mistä saisi ideoita ja niitä, joilla ideoita on jaettavaksi asti. Virpi Siiralla on yksinkertainen ohje ideapulaan.

”Mitä enemmän tekee, sitä enemmän tulee ideoita. Ajatukset ja ideat tulevat näkyviksi käsillä tekemällä.”

Siira on ollut aina kova tekemään kaikenlaista.

”Tekemisen eetos on varmaan kodin peruja. Mummo kutoi sukkia, kun paistoi karjalanpiirakoita. Isä rakensi talon ja mökin. Projekteihin osallistui koko perhe. Olen oppinut tekemään mestari–kisälli-mallilla ja minun on kotona annettu tehdä ja kokeilla myös itsenäisesti.”

Ihan väärässä ei siis tainnut olla se, joka ensimmäisenä tuumasi, että työ tekijäänsä neuvoo.

”Se vahvistaa, kun osaa ratkoa ongelmia. Olen oppinut korjaamaan ompelukoneeni ja polkupyöräni. Ja jos en itse osaa, ympärilläni on ihmisiä, joilta voin pyytää apua.”

Kovapäisyydestä saa kärsiä

Tekemisen henki tuntuu myös Helsingissä Sinisellä Verstaalla, vaikka paikalla ei enää myöhään iltapäivällä ole nuoria tekijöitä.

Verstas on paikka, jonne voi hakeutua työkokeilujaksolle. Siellä toimii kolme ryhmää: lounaskahvilaryhmä Café Lucullus, kankaanpaino- ja värjäysryhmä Ateljee Rotondo ja taideryhmä Ateljee sARToria, joka on Virpi Siiran vastuulla.

Siira esittelee tekeillä olevia naamioita ja muita projekteja, joiden avulla elämäänsä suuntaa etsivien nuorten itsetuntemusta ja taitoja vahvistetaan.

Avara tila työvälineineen ja materiaaleineen hellii näköaistia. Sormia alkaa oitis kutkuttaa: pääsisipä tänne tekemään. Monista Siiran esittelemistä projekteista sukeutuisi mainioita kursseja aikuisillekin tai vaikka työpaikkojen tyky-toimintaan.

”Ei onnistu. En saa opettaa muualla samankaltaisia asioita kuin leipätyössä. Se katsotaan lain mukaan kilpailevaksi toiminnaksi.”

Virpi Siiran löytää Sinisestä verstaasta. Portailla kädentaitaja sanoo olevansa kuin välitilassa.

Virpi Siiran ilmeestä näkee, että asiasta on käyty keskustelu jos toinenkin. Ja totta, byrokratia hiertää Siiran mieltä ja rankasti.

”Täällä talossa on hyvä henki, mutta muuten… Ehkä minulla on todella kova pää, kuulemma olen ollut aina tällainen – lapsena kulkenut vaikka kumisaappaat väärissä jaloissa, jos se on tuntunut itsestä oikealta.”

Kivutta eivät Siiran ponnistelut ole sujuneet.

”Olen saanut myös kärsiä tästä kovapäisyydestäni ja temperamentistani. On vielä opittavaa siinä, miten asiat saisi vietyä läpi ilman suurta meteliä. Mutta hei, nyt meillä on täällä ompeluryhmästä laajentunut taideryhmä ja keksin yhä uusia harjoitustöitä samassa työpaikassa jo seitsemättätoista vuotta. ”

Kouluttaja, blogisti ja kirjailija

Verstaan nuorille Virpi Siira on Virpi, työkaveri, joka tekee hommia muiden mukana osallistavalla otteella.

”Tässä on kyse yhdessä tekemisestä, elämästä, ei siitä, että kaikista pitäisi tulla tai kaikista yritettäisiin tehdä taiteilijoita. Yhtä lailla minäkin täällä tehdessäni mietin sitä, mitä olen ja mitä minusta tulee.”

Siira puhuu rauhallisesti, mutta rauhallisen puheen takana on vimmainen tekijä, joka haluaa tuntea olevansa elossa, haluaa tehdä ja kokeilla ja venytellä niin omia kuin materiaalienkin rajoja. Ei siis ole ihme, että Siira ja byrokraattinen hallintokoneisto eivät puhu samaa kieltä.

Sinisen verstaan raput pysäyttävät Annankadun kulkijan Helsingissä.

Työpaikalla Virpi Siira on vain ja ainoastaan kouluttaja, mutta kun hän astuu työpaikan ovesta ulos, hän voi olla myös käsityökirjailija ja suosittu bloggaaja, jonka omakoppa-blogin kävijämäärä on jo lähempänä viittä kuin neljää miljoonaa.
 

Teen omanlaisiani ohjeita ja postia tulee ympäri maailmaa. Ei tarvitse osata suomea, jotta ymmärtäisi ohjeitani.”
- Virpi Siira

”Perustin blogin vuonna 2010 ollessani virkavapaalla, jotta saisin omaa tilaa, jossa kukaan ei tule sanomaan, miten saan tai en saa tehdä. Niinpä se on myös puhdas mainoksista. ”

Blogi koukuttaa virkkaajia ympäri maailmaa

Blogista on tullut suosittu niin Suomessa kuin muullakin maailmassa.

”Teen omanlaisiani ohjeita ja postia tulee ympäri maailmaa. Ei tarvitse osata suomea, jotta ymmärtäisi ohjeitani.”

Niinpä Siiran blogissa on ohjeita, jotka on saatettu piirtää reippaasti liidulla autotallin seinään tai asfaltille merkeillä, jotka eivät ole kielisidonnaisia.
 

Aivotutkija Minna Huotilainen on sanonut, että vartti päivässä käsillä tekemistä ja itsensä kuuntelua riittää pitämään oman kopan kasassa. Kun pääsen kotiin, virkkaan.”

- Virpi Siira
 

Suosittua bloggaajaa houkuteltiin pian kirjantekoon, mutta Siira sanoi ensin ei. Kun uudestaan pyydettiin, Siira tuumi, että ehkä sittenkin on syytä löytää punainen lanka.

”Mietin, mitä voisin tehdä. Päädyin virkkaamiseen, sillä sitä en ole töissä opettanut eli se minun oli lupa panna jakoon”, naurahtaa Siira.

Vuonna 2014 syntyi omA KOPPA – Ympyrä – Virkattuja variaatioita ja seuraavana vuonna omA KOPPA Neliö – Virkattuja variaatioita. Elokuussa 2016 ilmestyy kolmas kirja, omA KOPPA 365, joka mandala-aiheen avulla valottaa Siiran käsityöfilosofiaa.

”Se on virkkuuraamattuni. Ympyrän muotoon tehty kosmosta kuvaava mandalakuvio on hyvin universaali ja esimerkkejä siitä näkee kaikissa kulttuureissa.”

Omakoppa-kirjat nojaavat pitkälti kirjan vahvaan kuvailmaisuun. Kaikki kuvat ovat Siiran itsensä ja hänen näyttelijämiehensä Jarkko Sarjasen ottamia.

Niin blogissa kuin kirjoissakin rohkaistaan omiin kokeiluihin ja löytämiseen tarkkojen ohjeiden sijaan.

”Ei ole olemassa oikeanlaista ympyrää”, sanoo Siira ja tarkoittaa, mitä sanoo.

Vartti päivässä käsillä tekemistä rauhoittaa

Siira virkkaa missä tahansa ja melkein millä virkkuuseen taipuvalla materiaalilla tahansa. Hänelle virkkaus on myös tapa päästä tasapainoon.

”Aivotutkija Minna Huotilainen on sanonut, että vartti päivässä käsillä tekemistä ja itsensä kuuntelua riittää pitämään oman kopan kasassa (rauhoittumiseen). Kun pääsen kotiin, virkkaan.”

Siiralla oli tammikuussa Craft Cornerissa näyttely, jossa esillä oli myös hänen omA ELÄMÄnsä – virkattuna. Suuri ympyrä, jossa oli monenlaisia värejä, monenlaisia muistoja ihmisistä ja eletystä ajasta. Reunassa oli virkkuukoukku sillä hetkellä viimeiseen silmukkaan pistettynä. Seuraavasta väristä ei tiedä.

”Luotan siihen, että elämä kuljettaa.”

 

Tutustu Virpi Siiran blogiin.

Lue lisää Sinisestä Verstaasta.

Kuuntele ja katso vesimandala

 

Kuka?

Virpi Marjaana Siira,

kouluttaja, tietokirjailija, taiteilija, käsien avulla ajattelija, omAn elämänsä Tekijä

Missä?

Helsingissä, Kotkassa, Punkaharjulla.

Miten?

Rakkaudesta tekemiseen.


 

Jaa tämä artikkeli: