Voiko yllätystä odottaa?
Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan — Olkaa siis tekin valmiit, sillä ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista. Matt 24:36, 44
Marraskuun jo muutenkin alakuloisiin päiviin tuovat lisää painolastia Jeesuksen sanat, joissa käsketään valvoa, koska Ihmisen Poika tulee yllättäen, niin kuin varas yöllä. Varas ei totisesti ole toivottu, ei myöskään sairaus eikä kuolema.
Monet ovat viime viikkojen aikoina olleet sikaflunssan vuoksi varpaillaan, vältelleet kättelemistä ja pesseet ahkerasti käsiään. Se on varmasti sitä oikeanlaista valvomista, sellaista, mitä Jeesuskin opettaa. Mutta silti en voi laskelmoida sillä, että olen tehnyt tarpeeksi, valvonut ja suorittanut riittävästi. Isäni perheessä ensimmäinen lapsi oli kuollut vauvana, ja siksi sen jälkeen syntyneitä veljiä varjeltiin ja suojeltiin bakteerien pelossa, ettei vain sama pääsisi toistumaan. Isäni sairastui ensimmäisen kerran vakavasti jo nuorena ja kaikki lastentaudit hän sai rajuina vasta aikuisena. Hän kuoli jo 43-vuotiaana. Vanhemmat olivat tehneet kaikkensa varjellakseen häntä taudeilta — liikaakin.
Elämä ei antaudu laskelmoitavaksi: kun teen näin, niin siitä seuraa tai ei seuraa tämä tai tuo. Ihmisen Pojan päivä on yllätysten päivä monessakin mielessä. Se on yllättävää kuin varkaan tulo. Mutta Ihmisen Poikaa ei tarvitse pelätä, vaan odottaa kuin toivottua vierasta — josko hän yllättäisi.
Ensi sunnuntai on valvomisen sunnuntai. Se aihe on Valvokaa! Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 90:1–6, 12–15, Ps. 94:8–15, 1. Tess. 5:2–11 ja Matt. 24:36–44.
Jaa tämä artikkeli: