null Voiko ystävään luottaa?

Voiko ystävään luottaa?

Kjell Ola Dahl: Ystävyyden muisto. LIKE 2011.

Kjell Ola Dahlilta suomennettu kuudes romaani on eräänlainen norjalainen vastine realistisesti poliisin maailmasta kirjoittaneille ruotsalaisille Sjöwall & Wahlöölle ja Henning Mankellille. Polttopisteessä ovat jälleen oslolaiset poliisit, Gunnarstrand ja Frølich.

Nuori nainen löydetään kuolleena jätelavalta kaupungin liepeiltä. Jäljet on häivytetty ruumiista perusteellisesti, joten biologisten jälkien talteen ottaminen on mahdotonta. Rikostutkija Frank Frølich on tavannut surmatun Veronikan kahdesti aiemmin, joten kovaksikeitetyllä ja äijämäisellä komisariolla on henkilökohtaisia tunteita pelissä. Tunnekuohua ei vähennä se, että surmattu seurusteli Frølichin lapsuudenystävän kanssa.

Kjell Ola Dahlin kirjassa ei oikeastaan mikään ole sitä, miltä aluksi näyttää. Ihminen on toiselle ihmiselle susi niin kadulla kuin poliisilaitoksen sisäisissäkin suhteissa. Gunnarstrandin ja Frølichin kollega Lena Stigersand ei sopeudu poliisilaitoksen sovinistiseen ja asenteelliseen ilmapiiriin.

Nykydekkareissa kulkee tavallisesti rinnakkaisia teemoja ja tapauksia, jotka lomittuvat toisiinsa. Tässä teoksessa nuori ugandalaisnainen katoaa heti Osloon saavuttuaan. Tuntuu, että Kjell Ola Dahlin romaaneissa ei ole sen enempää lämpöä tai lohtua kuin kotoisella Matti Yrjänä Joensuullakaan. Maailma on tyly paikka ja lukijan koukuttaminen vaatii taitoa. Se onnistuu, koska inhottavat henkilöhahmot on luonnosteltu näin uskottavasti.

Jaa tämä artikkeli: