Voimaa vuosisatojen takaa
Jukka Kemppinen hyräili Matteus-passiota kuolevalle vaimolleen.
Lapsuutensa pääsiäisistä Jukka Kemppinen muistaa hartaan tunnelman ja pitkäveteisyyden. Silloin ei lähdetty kylille tai leikkimään kavereiden kanssa.
– Vanhempani eivät olleet mitään julkijumalisia, mutta kirkolla ja hengellisyydellä oli sija heidän elämässään. Kiirastorstain viettoon kuului Matteus-passion kuuntelu radiosta, Kemppinen kertoo.
Alle kouluikäisen pojan näkökulmasta Matteus-passio oli pitkä radiokärsimys, mutta myöhemmin teos on puhutellut Kemppistä ja antanut hänelle lohtua.
Johann Sebastian Bachin Matteus-passio perustuu Matteuksen evankeliumiin, joka Kemppisen mielestä on maailman paras kaunokirjallinen teos.
– Siinä tulevat esiin Jeesuksen tuntema kuolemanpelko ja kärsimys.
Matteus-passiossa kuten monissa muissakin 1600-luvun musiikkiteoksissa lauletaan kuolemasta, sen hurmiosta ja kaipuusta. Suhtautuminen kuolemaan on toisenlaista kuin nykyään. Kuolemaa ei piilotettu ja sitä saattoi joku sanoa kaipaavansa.
– Teksteissä meno on niin hurjaa, ettei edes nykyajan hevimetalli yllä siihen.
Jukka Kemppisen vaimo kuoli syöpään vuonna 1994. Sitä ennen hän sairasti neljä vuotta.
– Kun vaimoni teki kuolemaa, mielessäni olivat Matteus-passio ja kantaatit. Vaimoni tuli opettaneeksi minulle musiikin valtavasta merkityksestä. Kun hän oli jo terminaalipotilas eikä enää puhunut, hyräilin hänelle Bachia. Näin, että hän kuunteli ja yritti hyräillä mukana. Tiesin sen huulten liikkeestä.
Matteus-passio ja musiikki ylipäätään näyttivät voimansa myös silloin, kun Kemppisen isä vietti viimeisen kerran syntymäpäiviään 92-vuotiaana.
– Järjestin hänelle soolokonsertin, jossa esiintyivät muun muassa Jorma Hynninen ja poikani. Isäni kuulo oli jo heikko, mutta hän sai nauttia viimeisistä ajoistaan. Musiikin hän kuuli ja lauloi mukana toisen tenorin stemmaa.
Nyt Jukka Kemppinen viettää eläkepäiviä Kirkkonummella ja on avioitunut uudelleen. Elämäntyönsä hän on tehnyt muun muassa kustannustoimittajana, tuomarina, runoilijana, tutkijana ja suomentajana. Hän on tehnyt myös musiikkiarvioita ja -ohjelmia, Matteus-passiostakin.
– Minulla on 28 eri levytystä Matteus-passiosta. Ehdottomasti paras on Otto Klempererin johtama Matteus-passio 1960-luvulta. Suomen Laulun versio, jota silloin lapsena radiosta kuuntelin, sekin on varsin hyvä.
Musiikin voima tuntuu Kemppisestä yhtä aikaa ilmeiseltä ja mystiseltä.
– Tiede ei ole kyennyt täysin selittämään sitä, miten musiikki toimii ihmisen aivoissa. Musiikki auttaa paljon syvällisemmin kuin voimme arvatakaan.
Seuraavaksi Muutosvoima-sarjaan haastatellaan Vantaan kaupungin lastenkulttuurin päällikköä Reeli Karimäkeä.
Jaa tämä artikkeli: