Yhteisprojekti vanhempien kanssa
Lasten televisio-ohjelmissa saa olla huumoria, musiikkia ja jotain, joka tyydyttää uteliaisuutta.
Televisio-ohjelmat rytmittävät monen perheen päivää aamusta alkaen. Lastenoh-jelmien aamulähetykset mietityttävät aluksi YLEn pitkäaikaista lastenohjelmien tekijää Laura Lilja-Haatajaa.
— Kun aikanaan tuli kyse viikonlopun lastenohjelmien aamulähetyksistä, ihmettelin, että eikö perhe voisi vaan vaikka löhöillä aamuisin yhdessä, Lilja-Haataja kertoo.
Kuitenkin moni nykylapsi katselee varsinkin viikonloppuaamuisin yksin televisiota, ja siihen haasteeseen YLE halusi vastata.
— Aamulähetykset ovat olleet hurjan suosittuja, sanoo Lilja-Haataja.
Lilja-Haataja on tehnyt lastenohjelmia yli 30 vuotta. Hänen mielestään samat perusasiat vetoavat lapsiin yhä, mutta sisällöissä näkyy nyky-yhteiskunta.
— Lapsille pitää kertoa heille tärkeistä asioista, mikä ei tarkoita tärkeilemistä. Niin suurta ja vaikeaa asiaa ei olekaan, josta lapselle ei voisi puhua. Mutta ohjelmantekijälle siitä seuraa haastava kysymys: miten se tehdään?
Yhden muutoksen Lilja-Haataja on huomannut yhtiönsä lastenohjelmissa. Niihin on tullut nopeampi rytmi, eli lisää vauhtia.
Työssään käsikirjoittajana, toimittajana ja ohjaajana Laura Lilja-Haatajalle on vuosien varrella tullut tuntuma, mikä on ok lasten-ohjelmassa. Hän seuraa alaan liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta.
— Työssäni olen iloinen siitä, että omista arvoistani en ole joutunut antamaan periksi. Hienoa on ollut se, että on voinut tehdä ohjelmia "laajalla siveltimellä", niin kuin Kylli-täti sanoisi.
Kokemuksestaan huolimatta — tai juuri siksi — Lilja-Haataja varoo antamasta neuvoja, mikä on hyvä lastenohjelma. Mutta on joitakin elementtejä, jotka toimivat.
— Lapsi arvostaa huumoria, sekä verbaalista ilottelua että tilannekomiikkaa. Musiikki on tärkeää lastenohjelmissa. Mitä pienempi lapsi sitä enemmän hän on mieltynyt nimenomaan rytmiin. Lastenohjelman pitäisi myös tyydyttää uteliaisuutta.
Erityisen tärkeänä Lilja-Haataja pitää sitä, ettei lastenohjelmia tehdä televisioon ilman palautetta aitiopaikalta. Lastenohjelmat ovat yhteisprojekti vanhempien kanssa.
— Vanhemmat ovat meidän välttämätön kumppanimme. Vaikka työssämme ajattelemme ikäkausia ja turvallisuutta, me emme tunne yksittäistä lasta siellä kotona. Turvallisuuskriteeri ei tarkoita sitä, että vanhemmat voivat käyttää televisiota sähköisenä paimenena lapselle.
— Lapset eivät ole homogeeninen ryhmä, eivätkä edes samanikäiset ole sitä. Läheiset tuntevat lapsensa, ja siksi heidän on hyvä olla kuulolla lapsen katselemista ohjelmista. Silloin he voivat antaa ohjelmista myös perusteltua palautetta.
Joskus ohjelma voi laukaista lapsessa surun tai pelon tunteen. Se ei välttämättä ole pahasta, vaan lapsi ehkä tarvitsee sen kokemuksen kehittyäkseen.
— Toisinaan ohjelma voi vedota myös pidempiaikaiseen prosessiin, jolloin lapsi hiljenee ja jää miettimään näkemäänsä. Se ei tarkoita, että ohjelma olisi epäonnistunut, vaan siitä jää jotain muhimaan mieleen. On hienoa, että lapsi jää hetkeksi siihen tunnelmaan, Laura Lilja-Haataja toteaa.
Lapsille suunnatut taideohjelmat saattavat antaa miettimisen aiheita, mutta mikä tahansa ohjelma saattaa koskettaa lasta niin, että hän tunnistaa oman tilanteensa tai itsensä siinä. Lastenohjelma voi olla faktaa tai fiktiota, draamaa tai komediaa, mutta kauhu ei Lilja-Haatajan mielestä kuulu lastenohjelmaan. Myöskään kyynisyys ei ole lasten-ohjelmien laji.
— Tämä ei tarkoita, että tehdään pelkkää pumpulista mössöä. Tarkoitus on koskettaa lapsen mahdollisimman monta aistia. Lasten-ohjelmat voivat olla osa lapsen hyvää kasvua.
Vanhemman tai läheisen aikuisen tehtävä lapsen television katselussa ei ole pelkästään kontrollointi tai suodattaminen.
— Aikuiset voivat katsella lastenohjelmia yhdessä lasten kanssa! Voi nauraa, ihmetellä, tai voidaan tirauttaa vaikka kyynel. Yhdessä televisiota katsellessa voi oppia tuntemaan lasta, kun seuraa miten hän reagoi.
Kuulolla ollessa saattaa saada monta hauskaa hetkeä.
Laura Lilja-Haataja alustaa lastenohjelmista osana perheen arkea su 8.3. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Mahdollisuus keskusteluun ja palautteen antamiseen. Lastenhoito järjestetty.
Jaa tämä artikkeli: