Yhteisvastuukeräys haastaa ennakkoluulot
Yhteisvastuukeräyksen linjana on aina ollut tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tämän seurauksena keräys on tarttunut myös aiheisiin, jotka herättävät ennakkoasenteita. Niin tälläkin kertaa, sillä kotimaisena kohteena on vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien auttaminen.
— Tavoitteena on edistää heidän pääsyään avoimille työmarkkinoille. Kun kohteesta päätettiin, nykyiset synkät talousnäkymät eivät olleet vielä kenenkään tiedossa. Toisaalta, jos nousukauden aikanakin monien maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla on heikko, niin erityisen vaikea se on taantuman aikana, korostaa Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen.
Pajusen mukaan Yhteisvastuukeräys ei vähättele tai ohita niiden suomalaisten tilannetta, jotka ovat nyt vaarassa joutua työttömiksi tai lomautetuiksi. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei lamankaan aikana pidä kääntää selkää ihmisryhmälle, jonka tilanne on työmarkkinoilla kaikkein heikoin.
— Maahanmuuttajien työttömyys on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Kannattaa sitä paitsi muistaa, että me tarvitsemme maahanmuuttajien työvoimaa, kun nousukausi jälleen käynnistyy ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Olisi hyvin lyhytnäköistä ohittaa tämä työvoimareservi.
Ulkomainen pääkohde Bangladesh
Pajusen mukaan maahanmuuttajia kohtaan tunnetaan työmarkkinoilla yhä ennakkoluuloja, jotka tosin vaihtelevat ammatista, tulomaasta, sosiaalisesta asemasta ja uskonnosta riippuen.
— Voimakkaimpia ennakkoluuloja syntyy tilanteissa, joissa meillä ei ole oikeaa tietoa kyseisen henkilön tilanteesta. Myös se vaikuttaa, millainen mielikuva ryhmästä rakennetaan. Esimerkiksi intialaisia ja kiinalaisia it-osaajia kohtaan ei juuri ole ennakkoasenteita, koska heidän katsotaan vahvistavan kilpailukykyämme.
Sen sijaan esimerkiksi afganistanilaisista on työttömänä jopa 74 prosenttia.
— Toki kielitaito ja koulutus vaikuttavat työmarkkinoille pääsyyn. Siksi Yhteisvastuukeräyksellä pyritään parantamaan maahanmuuttajien työvalmiuksia ja myös työllistämään maahanmuuttajia seurakuntien ja kristillisten järjestöjen työllistämishankkeiden avulla, selvittää Pajunen.
Keräyksen kokonaisuudesta maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvät projektit ovat kuitenkin vain pieni osa. Niihin käytetään viidennes keräystuotosta. Toinen viidennes menee kirkon ja seurakuntien kotimaiseen avustustyöhön. Kuusikymmentä prosenttia käytetään ulkomaisiin keräyskohteisiin Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tänä vuonna pääkohteena on Bangladesh, jossa lähes puolet asukkaista elää 70 sentillä päivässä.
Vantaalla liikkeellä yli 200 kerääjää
Viimevuotiseen tapaan Vantaalla ollaan Yhteisvastuukeräyksen ensimmäisellä viikolla näyttävästi liikkeellä. Vantaan seurakunnissa on monenlaisia Yhteisvastuuseen liittyviä tapahtumia.
Yhteisvastuukeräyksen avaa sunnuntaina sen suojelija tasavallan presidentti Tarja Halonen. Keräys jatkuu pitkälle kevääseen, mutta eniten kerääjiä on Vantaalla liikkeellä sen ensimmäisen viikon aikana.
Kerääjien määrä Vantaan eri seurakunnissa vaihtelee noin 30 ja lähes sadan välillä. Yhteensä viikon aikana mukana on 200–300 kerääjää, joista osa on perinteisiä listakerääjiä, mutta suurin osa kerää lippailla.
Ovensa yhteistyölle ovat jälleen avanneet monet vantaalaiset kaupat ja kauppakeskukset. Seurakuntien omien vapaaehtoisten lisäksi mukaan ovat lähteneet muun muassa jotkut partiolippukunnat. Kerääjinä on myös kehitysvammaisia, jotka viime vuonna olivat sekä keräämässä että keräyksen avustuskohteena.
Vantaan seurakuntien vapaaehtoistyön nettisivujen vantaa.suurellasydamella.fi kautta voi vielä päästä mukaan kerääjäksi. Osoitteessa www.haastaennakkoluulosi.fi voi puolestaan testata omia asenteitaan.
Jaa tämä artikkeli: