Yhteisvastuukeräys torjuu ylivelkaantumista
Heikko perusturva vie monet velkakierteeseen.
Monella suomalaisella on nykyään vaikeuksia hallita talouttaan tai selviytyä yllättävistä menoista. Esimerkiksi kodinkoneen rikkoutuminen, avioero tai sairastuminen voi olla alku velkakierteelle, varsinkin jos tulot ovat pienet eikä säästöjä ole. Kohtuuhintaista lainaa on vaikea saada, jos luottotiedot ovat menneet tai vakuudet puuttuvat.
Vuoden 2012 Yhteisvastuukeräys kerää varoja suomalaisten ylivelkaantumisen torjuntaan. Jo 1,2 miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoja, 29–34-vuotiaista lähes joka toisella. Velat eivät ole välttämättä suuria, mutta kun tulot ovat pienet ja velat kasvavat nopeasti korkoa, talous voi mennä solmuun ja tilanne alkaa tuntua toivottomalta.
— Diakoniatyöntekijät tapaavat entistä enemmän ylivelkaantuneita asiakkaita, esimerkiksi eläkeläisiä ja toimeentulotuella ja työttömyyskorvauksilla eläviä, joille on vain tullut jokin yllättävä meno. Perusturva on 2000-luvulla jäänyt kolmanneksen jälkeen muusta ansiotason kehityksestä ja se näkyy, Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo.
Pajunen on huolissaan siitä, että köyhyys periytyy, eikä monilla ole enää mahdollisuutta saada taloudellista apua lähipiiristään.
— Rahattomuus vaikuttaa myös ihmisten sosiaaliseen verkostoon. Kun rahaa ei ole esimerkiksi harrastuksiin, sosiaalinen elämä rajoittuu.
Sinuiksi elämäntilanteen kanssa
Ylivelkaantuminen ja vaikeudet hallita omaa taloutta näkyvät myös Vantaan seurakuntien diakoniatyössä. Tikkurilan seurakunnan vastaavan diakonin Anita Salosen mielestä moni asiakas ei ole sinut elämäntilanteensa kanssa vaan haluaa tarjota ainakin lapsilleen leveämpää elämää kuin mihin rahat riittävät. Yleistä on myös se, että esimerkiksi työttömyyden vuoksi pienentyneisiin tuloihin ei sopeuduta riittävän nopeasti.
Osalla diakonian asiakkaista on talousvaikeuksien lisäksi muitakin ongelmia kuten masennusta. Erityisesti silloin laskupinoon tarttuminen voi tuntua ylivoimaiselta, mikä vain pahentaa tilannetta.
— Laskujen läpikäymiseen kannattaa pyytää apua ennemmin kuin lykätä asiaa. Moni ajattelee, että velat vanhenevat ulosotossa, mutta se ei pidä paikkaansa, eivät ne käytännössä vanhene, Salonen muistuttaa.
Apua taloudellisiin ongelmiin voi saada diakoniatoimistojen lisäksi muun muassa kaupungin tai Kuluttajaviraston velkaneuvonnasta ja sosiaalitoimesta. Nämä tahot tekevät myös yhteistyötä ja voivat auttaa vaikkapa neuvotteluissa maksuaikatauluista.
— Lähtökohtana meillä on asunnon säilyttäminen. Muistutamme aina, että vuokra maksetaan ensin, vaikka olisi muitakin velkoja. Sitten laitetaan velkoja järjestykseen ja tehdään maksusuunnitelma, Salonen kertoo.
Monen asiakkaan pahimpia pelkoja on luottotietojen menetys, mutta joillekin se voi olla hyödyksikin.
— Joskus on hyvä, ettei pysty enää ottamaan lisää velkaa. Se katkaisee kierteen. Joitakin asioita kuten netistä ostamista luottotietojen menetys tietysti hankaloittaa, mutta esimerkiksi asunnon saamisessa vaikuttavat lähinnä vuokrarästit, eivät muut, Salonen sanoo.
Pikavippejä velkojen päälle
Yksi ylivelkaantumiseen ja tulojen riittämättömyyteen liittyvä ilmiö ovat pikavipit, joita ottavat erityisesti nuoret aikuiset. Diakoniatoimistossa pikavippien ottaneita käy varsinkin syksyisin, kun nuoret ovat muuttaneet omilleen ja tehneet hankintoja kotia varten. Osalla on ennestään lainoja, ja pikavipit otetaan niiden lisäksi, arkisiin kuluihin.
— Pikalainoja otetaan yleensä ihan tavallisiin asioihin, ei mihinkään ravintolassa istumiseen ja juhlimiseen, Anita Salonen kertoo.
Koska pikavipeistä on puhuttu viime vuosina paljon, moni tietää jo niiden vaarat, mutta uskoo silti selviävänsä.
— Moni ei hahmota sitä, kuinka nopeasti maksettava summa nousee. Maksut kertautuvat nopeasti, Salonen muistuttaa.
Tapio Pajusen mielestä pikavipeistä puhuttaessa pitäisi muistaa, etteivät ne yleensä ole talousvaikeuksien syy vaan seurausta rahojen riittämättömyydestä ja huonosta perusturvasta. Pajunen toivoo pikavippien kieltämistä, mutta pitää tärkeänä, ettei se veisi huomiota niiden taustalla olevasta ongelmasta eli heikosta perusturvasta.
— Pikavipit ovat ihmisen hädänalaisen tilan hyväksikäyttöä, hän sanoo.
Pienlainoja ja neuvoja
Yhteisvastuukeräyksen tuotto kotimaassa käytetään tänä vuonna Takuu-Säätiön pienluototushankkeeseen, jonka tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista. Takuu-Säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka on luotu auttamaan velka- ja maksuvaikeuksien vuoksi kriisitilanteessa olevia. Hankkeessa halpakorkoisia pienluottoja myönnetään ihmisille, joiden pienituloisuus tai menetetyt luottotiedot estävät muiden luottojen saamisen.
Yhteisvastuuvarat käytetään Takuu-Säätiön lainapääoman kartuttamiseen. Takuu-Säätiö antaa myös neuvoja, kuinka lainanottaja tulevaisuudessa voisi selvitä pienemmilläkin tuloilla.
— Kyse ei ole siitä, että maksettaisiin kenenkään lainoja, Pajunen painottaa.
— Ihminen saa lainan esimerkiksi takuuvuokran maksuun, mutta sitoutuu maksamaan kaiken takaisin. Takaisinmaksu on monelle kunniakysymys, olisi häpeä olla maksamatta. Tämä on kunniallinen malli. Kun laina on maksettu, joku muu voi saada apua. Pääoma kiertää.
Toisen tuella laskupinon kimppuun
Parikymppinen Joni on aina elänyt säästäväisesti, mutta joutui velkakierteeseen mielenterveysongelmien vuoksi. Joni on asunut yksin 16-vuotiaasta alkaen ja yrittänyt hoitaa talousasiansa itse. Välillä masennus, syömishäiriöt ja ahdistus ovat kuitenkin vieneet voimat. Pikavippien ottaminen pakollisia menoja varten pahensi tilannetta entisestään.
— Jälkeenpäin tuntuu tosi naurettavalta ajatella, että en vain saanut itseäni ylös sängystä ja otin pikalainoja vuokrien maksuun, Joni toteaa.
Käänne parempaan tapahtui viime syksynä, kun hän puhui tilanteestaan koulukuraattorille.
— Menin sinne, koska minulla ei ollut varaa opinnoissa tarvittaviin materiaaleihin. Puhuin veloistani koulukuraattorille, ja siitä alkoivat kaikki muutkin ongelmat selvitä. Hän myös ohjasi minua eteenpäin, psykologille, diakonille ja sosiaalitoimeen.
Heiltä saadut neuvot ja rohkaisu auttoivat Jonia eteenpäin.
— Velkaneuvoja sanoi, että ei ole järkeä, jos joudun maksamaan siitä, että olen ollut sairas. Samaa ovat sanoneet diakoni ja kuraattori. Se on ollut tärkeää.
Kuin musta pilvi
Jonin ottamat pikavipit olivat useimmiten noin sadan euron lainoja, jotka hän otti vuokranmaksua tai ruokaa varten.
— Osaan kyllä arvostaa rahaa enkä ole mielestäni koskaan törsännyt mihinkään turhaan.
Joni oli tietoinen pikalainojen riskeistä, mutta kun rahan tarve oli kova, hän ei laskenut lainojen korkoja vaan oli varma, että saa kaiken maksettua. Vanhemmiltaan hän ei halunnut lainata.
— Olen sen ikäinen, että minun pitää huolehtia itsestäni. Isä ja äiti kyllä tietävät talousongelmistani ja ovat suhtautuneet ihan hyvin. Eivät he ole minua syytelleet.
Jossakin vaiheessa Joni menetti luottotietonsa. Milloin se tapahtui, sitä Joni ei tiedä, sillä postin läpikäyminenkin on tuntunut välillä ylivoimaiselta.
— Luottotietojen menetys kävi ilmi, kun viime syksynä yritin hakea opintolainaa. Ei se yllättänyt, sillä jo olin pitkään miettinyt, että niin voi käydä. Se on ollut yksi ahdistusta aiheuttava asia, kuin musta pilvi, mutta nyt se on hälventynyt.
Jokainen tekee virheitä
Diakonin vastaanotolle Joni saapui mukanaan lähes muovikassillinen laskuja ja maksukehotuksia.
— Niitä sitten avasimme yhdessä. Psyyke ei olisi varmaan kestänyt sitä urakkaa yksin.
— Kun aloimme käydä niitä läpi, määrä väheni varmaan puoleen. Osa oli muistutuslaskuja.
Diakoniatoimistosta Joni sai myös ruoka-apua ja neuvon käydä sosiaalitoimessa ja sosiaalipalveluita tarjoavassa Riihenajassa. Talousasioiden selvittely on osoittautunut aikaa vieväksi. Joni ei vielä tarkalleen tiedä, missä mennään, mutta velkaneuvojat ovat olleet yhteydessä velkojiin ja maksuaikatauluista on neuvoteltu.
Nyt Joni on luottavainen. Hän uskoo selviytyvänsä talousvaikeuksista, hän on aloittanut etälukion ja haaveilee taidealan opinnoista.
— Olen oppinut, että elämässä on hyvää ja pahaa ja että jokainen mokaa jossakin asiassa. Jos mokaa, pitää olla aidosti pahoillaan, mutta ei tarvitse hävetä.
Talousvaikeuksiin joutuneille hänellä on kahdenlaisia ohjeita.
— Jos joku joutuu ongelmiin siksi, ettei ole ymmärtänyt rahan arvoa ja siksi törsännyt oikein kunnolla, sanoisin, että herää tähän kaupalliseen aivopesuun, jonka mukaan kaikkea on pakko saada. Muille haluaisin sanoa, että talousongelmiin pitää hakea apua ja pitää kertoa tilanteestaan ihmiselle, johon voi luottaa. Minä ainakaan en olisi voinut selvitä yksin.
Haastateltavan nimi on muutettu.
Apua lähelle ja kauas
-
Yhteisvastuukeräys 2012 torjuu ylivelkaantumista Suomessa Takuu-Säätiön kautta ja tukee pienrahoitustoimintaa Ugandassa Kirkon Ulkomaanavun kautta.
-
Yhteisvastuukeräyksen suojelija on tasavallan presidentti.
-
Varoja kerätään listojen, lippaiden, pankkisiirtojen, internetin, lahjoituspuhelimen, yrityskirjeiden, tapahtumien ja myyjäisten avulla.
-
Keräys alkaa sunnuntaina 5.2.
Lisätietoja keräyksestä www.yhteisvastuu.fi
Lahjoittaa voi myös pankkiautomaatilla
Yhteisvastuukeräykseen voi lahjoittaa tänä vuonna myös käteisautomaateilla ympäri Suomen. Otto-automaateilla käteisnoston yhteydessä lahjoitettava summa on yksi euro. Aloite yhteistyöhön tuli laitteista vastaavalta Automatia Pankkiautomaatit -yhtiöltä.
Yhteisvastuukeräys on kolmas Otto-automaatteihin otettu hyväntekeväisyyskampanja. Aiemmin rahaa on kerätty Planille ja WWF:lle. Yhteistyökumppanilta vaaditaan keräyslupien lisäksi valtakunnallisuutta, tunnettuutta ja luotettavuutta.
Jaa tämä artikkeli: