Yksin vastuussa
Vuoronvaihto. Laura Sandberg huolehtii Taika Laukkosesta sillä aikaa, kun tytön äiti Jenni Keväänvirta vetää stand upia baarissa. Esimerkiksi tällaista: – Taika haluaisi kovasti pikkusiskon tai -veljen. Olen kertonut, että minulla pitäisi olla ensin poikaystävä, jota rakastan tosi paljon. Hän voisi laittaa vauvansiemenen kohtuuni. Taika meni sitten leikkipuistossa kysymään yhdeltä isältä, että oletko sinä eronnut? No voisitko sitten laittaa pippelillä vauvansiemenen minun äitini kohtuun?

Vuoronvaihto. Laura Sandberg huolehtii Taika Laukkosesta sillä aikaa, kun tytön äiti Jenni Keväänvirta vetää stand upia baarissa. Esimerkiksi tällaista: – Taika haluaisi kovasti pikkusiskon tai -veljen. Olen kertonut, että minulla pitäisi olla ensin poikaystävä, jota rakastan tosi paljon. Hän voisi laittaa vauvansiemenen kohtuuni. Taika meni sitten leikkipuistossa kysymään yhdeltä isältä, että oletko sinä eronnut? No voisitko sitten laittaa pippelillä vauvansiemenen minun äitini kohtuun?

Yksin vastuussa

Yhden vanhemman perheisiin haetaan lastenvahteja vaikka lähijunasta tai naapuruston Facebook-ryhmästä.

Nuori yksinhuoltajaäiti kirjoitti huhtikuussa avunpyynnön naapuruston vanhempien Facebook-ryhmään. Hän kertoi muuttaneensa Helsinkiin kolmivuotiaan poikansa kanssa. Suku ja ystävät jäivät kauas. Ottaisiko joku perhe toisinaan pojan korvausta vastaan luokseen, jotta äiti saisi hengähtää kotonaan Vallilassa?

Väestöliiton tutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch pitää alueellisia Facebook-ryhmiä loistavina paikkoina perinteisen naapuriavun elvyttämiseen.

– Yksinhuoltajaäitejä voi kutsua uuden urbaanin yhteisöllisyyden airuiksi, koska he tiedostavat, etteivät pärjää yksin. He ovat usein taitavia verkostojen rakentajia.

Hoitoapua pyydetään yleensä omalta äidiltä tai sisarukselta, mutta jos he eivät ole käytettävissä, keksitään muuta. Annukka Salo, 39, lopetti yöimetyksen ensi- ja turvakodin avulla, kun äiti ei päässyt Jokioisilta auttamaan yövieroituksessa. Lapsen isä ei ollut Salon elämässä mukana odotusaikanakaan.

Salo venyttelee kipeää selkäänsä vanhalla vakosamettisohvalla. Hän on saanut Helsingin kaupungilta kotiapua, joka auttaa virka-aikaan. Jos selkä pettäisi täysin, ratkaisu voisi olla lapsen lyhytaikainen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon.

– Se on kamala ajatus. Totaaliyhärinä kurjinta on se, ettei kukaan tule back upiksi. En haluaisi olla lapselleni ainoa kallio maan päällä.


Joka kolmannessa helsinkiläisessä lapsiperheessä on vain yksi vanhempi. Äidin ja lasten perheitä oli viime vuonna

Yksinhuoltajat edellä. Väestöliiton tutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch kutsuu yksinhuoltajaäitejä uuden urbaanin yhteisöllisyyden airuiksi. He herättelevät tuekseen naapuriapua esimerkiksi Facebookissa.

lähes 20 600, isän ja lasten perheitä vajaa 3 000.

Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä on kaksinkertaistunut Suomessa 1970-luvulta nykypäivään. 2000-luvulla määrä on pysynyt melko samana. Yleensä lapset ovat yhteishuoltajuudessa ja asuvat osan aikaa etävanhempansa luona.

– Eroaloite on tavallisesti naisen. Jos nainen ei ole Suomessa tyytyväinen parisuhteeseensa, hänellä on varaa erota. Naiset käyvät yleisesti töissä ja hyvinvointiyhteiskunta tukee erilaisia elämänvalintoja, Rotkirch kertoo.

Esimerkiksi Englannissa yksinhuoltajuus merkitsee köyhyysloukkua. Suomessa on parempi tilanne, vaikka täälläkin yksin lasten kanssa elävät äidit ovat usein köyhempiä kuin parisuhteiset.

Helsingissä on enemmän yhden vanhemman perheitä kuin muualla Suomessa. Rotkirch huomauttaa, että naisten on vaikeaa löytää itselleen sopiva mies pääkaupungissa, jossa on naisenemmistö. Parisuhdemarkkinat toimivat enimmäkseen miesten ehdoilla.

– Miehet käyttäytyvät vähemmän sitoutuneesti, kun ympärillä on runsaasti naisia. Mies voi olla esimerkiksi paljon poissa kotoa ja hänellä saattaa olla sivusuhteita, Rotkirch sanoo.

Tilastolliset yhteydet koskevat tietenkin vain väestötasoa. Ne eivät kerro yksittäisten perheiden elämästä.


Töihin paluu kesäkuussa stressaa yksinhuoltaja Annukka Saloa. Vakityö yliopiston verkkotoimittajana on mieluista ja Salo on kaivannut työyhteisöään, mutta lapsen päiväkotipäivien venyminen tuntuu pahalta. Työajan lyhennys ei ole vaihtoehto.

– Olemme aivan persaukisia. Pelkästään noin 50 neliön asuntomme vuokraan Arabianrannassa menee lähes tonni kuussa, ja minulla on vanhoja velkojakin maksettavana.

Salo on hakenut tuloksetta edullista kaupungin vuokra-asuntoa nykyiseltä asuinalueelta. Halvempaan lähiöön muuttaminen irrottaisi hänet sosiaalisesta verkostostaan. Arjessa auttavat ystävät ja lapsen kummitäti asuvat nykykodin ympärillä. Salo vie välillä lapsensa naapuriin ja ottaa toisena päivänä naapurin lapsen hoitoon.

– Lisäksi voin pyöräillä Arabianrannasta päiväkotiin ja töihin. Kroppaa pitää hoitaa.

Ennen kuin työt alkavat, Salo tekee päivisin gradua ja huolehtii selästään. Lapsi on tarhassa, jossa hän aloitti lyhyet päivät puolitoistavuotiaana. Iltaisin he menevät yhtä aikaa nukkumaan.

– Paitsi tänään lähden tanssimaan nykytanssia, kun vanha kamuni tulee lapsenvahdiksi.

Anna Rotkirch perustelee lukuisilla tutkimuksilla, ettei äitejä ole tehty olemaan pitkiä aikoja yksin vastuussa jälkeläisistään. Hän julkaisi keväällä aiheesta kirjan Yhdessä – Lapsen kasvatus ei ole yksilölaji (WSOY).

Kun Väestöliitto tutki vuonna 2008 äitien kiellettyjä tunteita, suuri osa liittyi yksin olemisen vaikeuteen. Kuvitellaan, että äidin pitäisi viihtyä lapsensa kanssa kahdestaan hiekkalaatikolla.

Rotkirch miettii, kuinka paljon synnytyksen jälkeistä masennusta ehkäisisi, jos äitejä ei jätettäisi niin yksin. Nykytiedolla pystytään ennustamaan sekin, missä olosuhteissa nainen todennäköisesti torjuu lapsensa. Äiti–lapsisuhde on haavoittuvin, jos resursseista ja tuesta on pulaa tai äiti kovin nuori.


Isäviikonlopun jälkeen äidin luokse palaa kissaksi maalattu tyttö.

Perhepäivä. Jenni Keväänvirta on tyytyväinen sekä arkeensa Taika Laukkosen kanssa että omaan aikaansa silloin, kun tytär on isällään.

– Kävin ostamassa ilmapallon itse ilman iskän lupaa, kertoo Taika Laukkonen, 4.

– Ai karkasitko isältä? Missä isä silloin oli? hänen äitinsä Jenni Keväänvirta, 38, kysyy.

Keväänvirrasta tuntui aluksi pahalta, kun tytöllä oli omaa elämää, josta hän ei tiennyt mitään. Nyt erosta on kaksi vuotta ja Keväänvirta osaa nauttia omasta ajastaan keskiviikkoisin, joka toinen viikonloppu ja niillä lomilla, kun lapsi on isällään.

– Silloin kiipeilen, ratsastan, juoksen ja teen paljon töitä. Kun olin yhdessä Taikan isän kanssa, minulla oli paljon vähemmän omaa aikaa kuin nyt.

Keväänvirta vetää stand up -klubeja ja improvisaatiokursseja. Työt keskittyvät iltoihin, jolloin lapsen perhepäivähoitopaikka on kiinni. Ratkaisu ongelmaan löytyi lähijunasta.

– Matkustin Taikan kanssa keskustasta kotiin Oulunkylään, kun vastapäätä istui nuori pirteä tyyppi, jolla oli lävistyksiä ja värikäs tukka. Hänellä ja Taikalla synkkasi heti. Kävi ilmi, että tyyppi oli työskennellyt päiväkodissa ja opiskeli nyt teologiaa. Pasilan kohdalla kysyin voisiko hän hoitaa joskus Taikaa.

Nyt Laura Sandberg on huolehtinut korvausta vastaan tytöstä parina iltana kuussa jo kolmisen vuotta.

– Askartelen Lauran kanssa ja sitten luetaan iltasatu. Nukun aina omassa sängyssä, kun Laura on yöhoitajana. Muuten menen äidin viereen, Taika Laukkonen kertoo.

Toisinaan tyttö ja äiti menevät yökylään improkurssipaikan vieressä asuvan ystäväperheen luokse, jossa lapsi leikkii äidin töiden ajan. Joskus mummo tulee Vantaalta tai vaari Pornaisista hoitoavuksi.

Keväänvirta asuu tyttärensä kanssa pienessä kerrostalossa ja on kyläilyväleissä usean naapurinsa kanssa. Seinän takana asuva leskirouva on vahtinut sairasta lasta sillä aikaa kun äiti on piipahtanut apteekissa.

– Minulla on hyvät sosiaaliset verkostot ja kiva elämä sekä Taikan kanssa että ilman häntä.

Rotkirchin mukaan yksinäisin voikin olla ydinperheen äiti, joka ei verkostoidu yhtä määrätietoisesti kuin kaksin lapsensa kanssa asuva.

– Mies voi tehdä pitkiä päiviä töissä. Äiti saattaa olla sillä aikaa tosi yksin uudessa kodissa kaukaisessa lähiössä, josta ei tunne ketään, Rotkirch sanoo.


Miten kävi sille yksinhuoltajaäidille, joka etsi Helsinkiin muutettuaan kyläilypaikkaa pojalleen?

Huhtikuussa kirjoitettu viesti sai naapuruston Facebook-ryhmässä innostuneen vastaanoton. Erityisesti lasten hoitaminen vuorotellen kiinnosti.

Avun kyselijä oli Tiina, 24. Hän vastaa puhelimeen työpaikaltaan, jossa on toimistosihteerinä aina, kun opiskelulta ehtii.

– Sovin puistotreffit muutaman perheen kanssa. Kiinnostuneita on ollut hirveästi. Tutustun itsekin mielelläni muihin äiteihin.

Tiina perusti lastenhoidosta sopimista varten Facebook-ryhmän Arabianrannan ja lähialueiden lastenhoitovaihtarit. Ryhmän ideana on tutustua alueen lapsiperheisiin, kysellä hoitoapua tai tarjota sitä muille. Mukana on myös yksinhuoltaja Annukka Salo.

– Odotan ryhmältä paljon, koska kaikki ovat samalla mielellä liikkeellä, Salo sanoo.


Tiinan nimi muutettu.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi