null Yksityiskohtien taidetta

David Teniers nuorempi: Pyhän Antoniuksen kiusaus.

David Teniers nuorempi: Pyhän Antoniuksen kiusaus.

Yksityiskohtien taidetta

Flaamilaisen taiteen tutkailuun kannattaa varata aikaa.

Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä avautunut näyttely esittelee flaamilaisia taiteilijoita 1500- ja 1600-luvuilta. Näyttelyn teokset — 44 maalausta ja 15 Peter Paul Rubensin grafiikanlehteä — on saatu lainaan Antwerpenista.

Antwerpenin satamakaupunki eli 1500-luvulla taloudellisen kukoistuksen aikaa, mikä houkutti paikalle myös taiteilijoita. Heitä työllistivät lähinnä varakkaat porvarit ja katolinen kirkko. 1600-luvulla kaupungin taide-elämä kansainvälistyi, esimerkiksi Rubens työskenteli useille Euroopan hoveille.

Näyttelyssä käy hyvin ilmi, kuinka taiteilijat viimeistään 1600-luvulla erikoistuivat tiettyihin aihepiireihin: eläimiin, arkista elämää kuvaaviin laatukuviin, muotokuviin, asetelmiin tai maisemiin. He tekivät myös yhteistyötä, jopa niin, että maisemiin erikoistunut taiteilija saattoi maalata taustamaiseman kollegansa tauluun.

Vaikka näyttely on melko pieni, sen katsomiseen kannattaa varata aikaa. Tarkka katsoja löytää maalauksista herkullisia yksityiskohtia. Esimerkiksi elämän katovaisuudesta muistuttavissa vanitas-asetelmissa kuvatuilla esineillä on symbolinen merkitys. Pääkallo kertoo kuolemasta, tähkät ylösnousemuksesta, saippuakuplat ja sammuneet kynttilät ihmiselon hauraudesta ja lyhyydestä.

Tutkittavaa riittää myös kahdessa Pyhän Antoniuksen kiusauksia kuvaavassa maalauksessa. Antoniushan oli 300-luvulla Egyptin erämaahan vetäytynyt erakko, jota pidetään luostarilaitoksen isänä. Kerstiaen de Keuninckin ja David Teniers nuoremman maalauksissa vilisee groteskeja hahmoja ja sekasikiöitä, joista ei aina tiedä ovatko ne demoneja, eläimiä vai ihmisiä. Naisillakin saattaa kasvaa sarvet tai käärmeenhäntä.

Nicolaes van Veerendael oli 1600-luvun jälkipuoliskolla Antwerpenin johtava kukkamaalari. Häneltä nähdään asetelma, jonka aihevalinta on aika erikoinen ja ohjelmallinen: ehtoollinen. Kukka- ja rypälesommitelman keskelle on sijoitettu ehtoolliskalkki ja leijuva, valoa hohtava ehtoollisleipä. Varmemmaksi vakuudeksi mukaan on maalattu myös pelikaani, joka ruokkii poikasiaan sydänverellään. Kirkollisessa kuvastossa se on ehtoollisen symboli.

Jan Massysin elegantin kaunis Pyhä perhe on jäänyt historiaan muutenkin kuin taiteellisen arvonsa vuoksi. Aikoinaan natsit ryöstivät maalauksen ja se kuului Hitlerin henkilökohtaisiin kokoelmiin. Olisiko yksi syy natsien viehtymykseen ollut se, että Massysin maalauksen vaaleakiharaiset Maria ja Jeesus-lapsi eivät juuri juutalaisilta näytä?

Näyttelyn tunnetuin taiteilija on eittämättä Rubens, jolta esillä ei ole kuitenkaan maalauksia. Katolilaiseksi nuorena poikana kääntynyt Rubens maalasi paljon uskonnollisia aiheita ja oli yksi katolisen vastauskonpuhdistuksen tärkeimmistä taiteilijoista. Myös nyt nähtävissä grafiikanlehdissä huomaa, että uskonnolliset aiheet olivat keskeisiä Rubensille. Hän kuvaa Raamatun henkilöitä, mutta myös niin komealta kalskahtavaa ja abstraktia aihetta kuin katolisen uskon riemuvoittoa filosofiasta ja tieteestä.

Rubens, Brueghel, Jordaens — flaamilaiset mestarit Antwerpenista 16.1. 2011 asti Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä

Jaa tämä artikkeli: