Erkki Pulkkinen sytyttää kynttilän vuosi sitten kuolleen ystävänsä haudalle. Kuva: Marianna Siitonen

Ystävyys ei pääty kuolemaan

Erkki Pulkkisesta kynttilän sytyttäminen haudalle on hyvä tapa muistaa kuollutta läheistä.

• 27.10.2015 17:10
• Ulla-Maija Vilmi

On kulunut noin 30 vuotta siitä, kun Erkki Pulkkinen ja Petri Nikkilä tapasivat toisensa vapaaehtoistyön merkeissä.

– Kun menin mukaan Tiepalvelun toimintaan, halusin hankkia monenlaisia taitoja, joita tarvitaan tien päällä. Kävin ensiapukurssin ja jäin myös SPR:n ensiaputoimintaan. Tapasin Petrin yhteisellä kurssilla.

Yhdessä vaiheessa Pulkkinen veti ensiapuryhmän toimintaa.

– Olimme päivystämässä vähänkin isommissa urheilu-, konsertti- ja muissa massatapahtumissa. Petri oli hyvä työntekijä. Hänellä homma toimi. Puhuimme hänen kanssaan samaa kieltä.

Petri Nikkilä lähti myös Tiepalveluun Pulkkisen tavoin Autoliiton kautta. Molemmat kävivät tiepalvelupäivillä vuosittain.

– Juttelimme paljon Petrin kanssa ja paransimme maailmaa. Petri paneutui asioihin syvällisesti, ja hän oli taitava käsistään. Kun tarvittiin käsiä, hän oli aina valmis lähtemään.

Pohtiessaan vapaaehtoistyönsä motiiveja, ystävykset päätyivät ajatukseen, etteivät olleet liikkeellä oman auttamishalunsa takia. Tärkeintä on, että kun hädässä tai pulassa oleva ihminen tarvitsee apua ja välittämistä, hän saa sitä.

Erkki Pulkkisen mukaan Tiepalvelu on siinä mielessä erityinen harrastus, että myös perheen on osallistuttava siihen tavalla tai toisella. Puolison on vähintäänkin ymmärrettävä ja oltava myötämielinen asialle.

– Ystävystyimme myös pariskuntina. Jossain vaiheessa myös Petrin vaimo Terttu toimi tiepalvelumiehenä. Nimike on sama sukupuolesta riippumatta.
 

Petri Nikkilä toimi Tiepalvelussa niin kauan kuin terveys antoi myöten. Tilanne muuttui nopeasti. Siinä vaiheessa kun sairaus todettiin, sitä ei voitu enää hoitaa. Viimeisenä elinvuotena meni liikuntakyky.

Pulkkinen kävi sairaalassa tapaamassa Nikkilää. Sosiaalisen median kautta he pitivät yhteyttä niin pitkään kuin se oli mahdollista.

– Petri oli tietoinen siitä, millä matkalla hän oli. Hänellä oli kovia kipuja. Minusta tuntuu, että kuollessaan hän pääsi paikkaan, jossa hänellä on helpompaa.

– Petri ole lakannut olemasta, vaan hän on siirtynyt toiseen ulottuvuuteen. Hän on edelleen läsnä, vaikkei hän olekaan tietyssä fyysisessä paikassa. Vaikka kuolema on peruuttamaton, olemassaolo ja ystävyys jatkuvat.

Erkki Pulkkisen mukaan läheisen kuoltua jokainen joutuu opettelemaan uudessa tilanteessa elämistä.

– Kenenkään ei pidä eikä tarvitse tehdä sitä yksin. Jos sukulaisten tai ystävien apu tai tuki ei riitä, tässä maassa saa apua ammattiauttajilta, SPR:ltä tai kirkolta.

Viime joulun aikaan Pulkkinen kävi ensimmäisen kerran sytyttämässä ystävälleen muistokynttilän Ruskeasannan hautausmaalla.

– Kynttilöiden sytyttäminen haudoille tai muistopaikoille kuuluu perheessämme ensisijaisesti joulunviettoon. Muulloinkin se on hyvä tapa muistaa kuolleita läheisiä. Jotenkin ajattelen, etteivät kuolleet ole tietämättömiä siitä, mitä täällä maailmassa tapahtuu heidän poislähtönsä jälkeen.