Diakonissalaitoksen maahantulijoiden päiväkeskus aukeaa Herttoniemeen syksyllä 2024.
Liikkuvan väestön keskus Hirundo ja paperittomien päiväkeskus Al Amal muuttavat yhdessä uuteen tilaan – ”Asiakkaamme ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat joutuneet epätyypillisiin tilanteisiin”
Diakonissalaitoksen maahantulijoiden päiväkeskukset avaavat syksyllä turvallisen toivon talon, jossa palvelut ja kohtaaminen löytyvät kaikki samasta osoitteesta.
– Tervetuloa, te olettekin tilamme ensimmäiset vieraat, Diakonissalaitoksen maahantulijoiden palveluiden yksikönjohtaja Anne Hammad ja Hirundon projektipäällikkö Borislav Borisov tervehtivät eteisaulassa.
Euroopan liikkuvan väestön keskuksen Hirundon ja paperittomien keskuksen Al Amalin muutto uusiin tiloihin Sahaajankadulle Herttoniemeen on parhaillaan vauhdissa. Tilassa on vielä kasattuna muuttolaatikoita ja seinille liimattuna tavaroiden sijaintia merkitseviä ohjelappusia, mutta kokonaiskuva alkaa hahmottua. Kaksikerroksiset, noin 400-neliöiset tilat avautuvat virallisesti asiakkaiden käyttöön syksyn aikana.
Hirundo ja Al Amal ovat molemmat osa Diakonissalaitoksen toimintaa. Ne ovat sijainneet Helsingissä eri paikoissa, mutta nyt muuton myötä toiminnot yhdistyvät ensimmäistä kertaa saman katon alle. Liikkuvalla väestöllä tarkoitetaan pääsääntöisesti Romanian ja Bulgarian romaniväestöä.
Al Amal taas tulee arabian kielen sanasta “toivo“. Al Amal on Helsingissä toimiva päiväkeskus, joka keskittyy paperittomien Suomessa olevien ihmisten auttamiseen. Sen edelliset, Puhoksessa sijainneet tilat eivät soveltuneet kunnolliseen käyttöön, ja keskukselle tarvittiin toimivammat tilat. Anne Hammad, joka vastaa sekä Hirundon että Al Amalin toiminnasta, huomasi, että päiväkeskuksien ja palveluiden erillinen sijainti on epäkohta.
– Ihminen on aina ihminen, ja kun hän on epävakaassa, epätyypillisessä tilanteessa oleskeluoikeuden suhteen, jäin pohtimaan, miksi Diakonissalaitoksen kaltainen rohkea toimija pitää ryhmät erillään ja jakaa ihmisryhmiä tällä tavalla, Hammad kertoo.
Kaksikerroksisessa talossa on yhteensä reilut 400 neliötä tilaa.
Muuttoa keskukseen tehdään heinäkuun aikana.
Työntekijät ovat keskuksessa yhteisessä tilassa, jotta viestintä ja asioiden hoito olisi jouhevampaa.
Päiväkeskukseen tulijat pääsevät halutessaan suihkuun ja pesemään pyykkiä.
Tilassa on isot, avarat huoneet, valoisaa ja terveellinen sisäilma.
Asiakkaiden asioiden ja työn jouhevuuden kannalta palveluiden yhdistäminen yhteen tilaan oli oikea seuraava askel, mutta oikeanlaisen tilan löytäminen osoittautui haasteelliseksi. Tiloissa oli oltava kattavat pyykinpesu- ja suihkutilat, riittävästi neliöitä ja puhdas sisäilma ja sen oli oltava asiakkaiden saavutettavissa.
Päiväkeskuksissa käy perheitä, pariskuntia ja yksittäisiä ihmisiä eri maista ja erilaisista taustoista. Eniten asiakkaita on Somaliasta, Irakista, Romaniasta ja Bulgariasta.
Osalla on vireillä turvapaikkahakemus, osa elää paperittomana Suomessa, koska omaan lähtömaahan palaaminen on liian vaarallista levottomuuksien, sodan ja terrori-iskujen vuoksi. Jotkut ovat tulleet Suomeen työn tai parisuhteen vuoksi, ja heidän tilanteessaan on tapahtunut odottamattomia muutoksia.
Päiväkeskukset ovat sananmukaisesti käytössä päivällä virka-aikana, joten yömajoitusta tai nukkumisfasiliteetteja ei uusista tiloista tule löytymään. Hammadille ja Borisoville on kuitenkin tärkeää, että tiloissa asiakkaat saavat mahdollisuuden vetää henkeä ja olla tarvittaessa hetken myös omissa oloissaan.
Anne Hammadin ja Borislav Borisovin mukaan erityisen tärkeää heidän työssään on ihmisten kohtaaminen.
Uudet tilat taipuvat moneen
Terveysneuvontaa, toimeentulotuki- sekä viranomaishakemuksien täyttämistä, ruuanlaittoa ja yhteisöllistä ajanvietettä. Muun muassa tällaista psykososiaalista tukea voi Sahaajatien päiväkeskukseen saapuva asiakas saada.
Uusissa tiloissa toimii Hirundon ja Al Amalin työntekijöiden lisäksi myös paperittomien ihmisten terveysklinikkatoimintaa järjestävän Global Clinicin henkilökuntaa.
– Puhutaan haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä, jotka tulevat eri elämäntilanteista, mutta he tarvitsevat lopulta hyvin samantyyppisiä palveluita, Hammad kertoo.
Päiväkeskukseen tulevat tarvitsevat usein esimerkiksi sosiaalityöntekijää, lääkäriä, lakiasiantuntijaa ja oikeudellista neuvontaa sekä terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voisivat auttaa niin mielenterveys- kuin perusterveysasioissa.
Asiakaskuntaa on informoitu keväästä saakka, että muuttoa uusiin tiloihin on kaavailtu. Nopein ja tehokkain tapa on kuitenkin suullinen, puskaradion kautta tapahtuva viestintä. Sitä kautta sana muutosta kiirii parhaiten.
Keskusten työntekijät kohtaavat päivittäin reilut 50 ihmistä. Maahantulijoiden palveluissa tehdään myös etsivää työtä Hirundo Mobiilin avulla. Kyseessä on liikkuva autopalvelu, jossa ihmisiä kohdataan ja autetaan ensiapuna kadulla, ja ohjataan tarvittaessa avun piiriin päiväkeskukseen.
Anne Hammadin ja Borislav Borisovin mielestä tiloissa on kaikkea, mitä päiväkeskuksesta tulee löytyä.
Kohtaaminen on työn syvä ydin
Mitä ihmiset tarvitsevat keskukselta ja toiminnalta eniten? Ihmisenä kohdatuksi tulemista.
– Tällaisessa asemassa oleville ihmisille kohdatuksi, kuulluksi ja näkyväksi tuleminen on tärkeintä. On tärkeää, että on paikka, jossa he kokevat olevansa tervetulleita. Kaikkialla, missä he ovat olleet on sanottu “älä tule tänne, mene pois“, Hammad kertoo.
Aiemmin päiväkeskuksien tarkat osoitteet eivät olleet julkisesti esillä, mutta uuden tilan osoite tulee olemaan julkinen. Turvallisuusasiat ovat otettu huomioon.
– Ajattelimme, että jos emme selkeästi tiedota uudesta osoitteesta, voi tänne löytäminen olla liian haasteellista. Toimintamme on nyt vakiintuneempaa, ja tärkeintä tällä hetkellä on, että apua tarvitsevat löytävät tänne.
Paperittomien henkilöiden tarkkaa määrää on vaikeaa arvioida, mutta Hammadin ja Borisovin mukaan heitä on Suomessa tällä hetkellä noin 3 000–6 000. Liikkuvan väestön koko vaihtelee 400–500 ihmisen välillä. Al Amal -päiväkeskuksessa on kohdattu noin 3 500 ihmistä vuodesta 2018 alkaen, ja heistä noin 800 on saanut oleskeluluvan.
Hallitusohjelma lisää paperittomien määrää
Poliittisen päätöksenteon ja nykyisen hallitusohjelman myötä paperittomia tullaan pakottamaan pois Suomesta yhä enenevissä määrin. Paperittomien määrän oletetaan kasvavan lakimuutosten myötä lisääntyvien kielteisten turvapaikkapäätösten takia.
Asenneilmapiiri Suomessa paperittomia ja liikkuvaa väestöä kohtaan on kaksijakoinen – toiset puolesta, toiset vastaan. Anne Hammadin ja Borislav Borisovin mukaan vastakkainasettelu on lisääntynyt nykyisen hallitusohjelman myötä. Heidän mielestään on surullista, että ihmiset koetaan suurena uhkana.
Nykyisin turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta hakea enää työperäistä oleskelulupaa. Hammad pitää sitä ongelmallisena, sillä hänen mukaansa Suomen väestönrakenteen, talouden ja työllisyyden näkökulmasta ei ole kestävää käännyttää maahantulijoita ja työelämään haluavia pois.
– Korostamme usein, että asiakkaamme ovat tavallisia ihmisiä. He ovat äitejä, isoäitejä, isiä, veljiä, tyttäriä ja lapsia, jotka ovat pääsääntöisesti joutuneet epätyypillisiin tilanteisiin itsestään riippumatta ja tahtomattaan.
Päiväkeskukseen tulee myös Global Clinicin piste, jossa hoidetaan asiakkaiden terveyteen liittyviä haasteita.
Paperittomuus Suomessa merkitsee kaikkien palveluiden ja järjestelmien ulkopuolelle jäämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnollista mahdollisuutta asumiseen, työntekoon, ravintoon ja terveyspalveluihin tai lääkkeisiin ei ole. Ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa. Hammad ja Borisov ovat molemmat nähneet syvää tuskaa, epätoivoa ja avuntarvetta, kun asiakkaat ovat taistelleet elämästään ja sen raiteille saamisesta.
Hirundon ja Al Amalin toiminnassa pidetään kiinni toivosta, ja sitä pyritään tuomaan myös sisään astuvalle asiakkaalle.
– Kun yhtä asiakasta palvellaan hyvin, kiirii sana. Seuraavana päivänä oven takana voi olla joukko uusia rohkaistuneita ihmisiä, jotka eivät olisi muuten uskaltaneet hakea apua tai kertoa tilanteestaan, Hammad sanoo.
Paperittomuudesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n määritelmän mukaan paperiton henkilö on ilman laillista oleskeluoikeutta maassa elävä henkilö. Paperittomalla tarkoitetaan muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tullutta henkilöä, jonka oleskelulupa on umpeutunut, maahantulo tai maassa oleskelu ei ole laillista.
Turvapaikanhakijat eivät ole paperittomia, sillä heillä on lupa oleskella maassa ja he ovat oikeutettuja tiettyihin palveluihin. Turvapaikanhakija voi joutua paperittoman asemaan, jos hän jää maahan saatuaan kielteisen oleskeluluvan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Päiväkeskus Hirundossa on selvitty koronakriisistä ilman tartuntoja – edessä muutto uusiin tiloihin
AjankohtaistaPäiväkeskus Hirundo ja sen yhteydessä oleva hätämajoitus auttavat Suomeen saapuneita Romanian ja Bulgarian romaneja. Työntekijät vastasivat korona-ajan haasteisiin aukioloja laajentamalla, koronatesteillä ja hygieniavalistuksella.
