Mielipide: Lohtua etsivä voi kohdata torjuntaa kirkossa
Piia Metsähonkala mietti, mistä apua voi etsiä, jos ei hengellisestä seurakunnasta (K&k 2.5.). Olen käsittänyt kristinuskon niin, että se on jokaista varten, joka haluaa lohtua seurakunnan tapahtumista, mutta aina tämä ei käytännössä mene näin.
Voi olla asioita, joita ihminen itse ei ymmärrä, mutta niin sanotut kunnon uskovaiset tietävät paremmin, kuka otetaan joukkoon. Sille, joka ei sovi muottiin, voidaan jopa ihan kasvotusten sanoa, että et kuulu tänne. Silloin voi kysyä, mistä hengellisiä tilaisuuksia kaipaava voi löytää lohtua ja apua, jos ei ole tervetullut kirkkoon. Sitten alkaa yksinäinen taivallus omien oivallusten saattelemana.
Jos kirkko ei ole kaikkia niitä varten, jotka etsivät elämäänsä suuntaa ja jotka eivät aina ole loistaneet sitä kirkkainta valoaan, mutta haluavat muuttua vaikka hitaastikin, niin keitä varten kirkko on? Sitten se on vain tyhjä kuori. Kirkon tekevät ihmiset, mutta jos sinne kelpaavat vain harvat ja valitut, niin äiti Amman syli alkaa tuntua enemmän rakkauden sanomalta. Eikös Jeesuskin etsinyt kaiken rapaväen kemuihinsa? Diakoniatyö on kirkon piirissä ainoa poikkeus, josta ei ole pahaa sanottavaa.
Päivi Kangas
Espoo
Jaa tämä artikkeli:
