Homera Rahimi (vas.) ja Zahraa Al-lami opettelevat suomea kuvakorttien avulla, juttuseurana Kersti Kirjalainen (selin). Parhaimmillaan suomen kielen harjoittelijoita on ollut kahvittelemassa parikymmentä.
Selitä se suomeksi Kielikahvilassa
Noin joka kuudes helsinkiläinen on vieraskielinen, ja arki ilman suomen kielen taitoa voi olla hankalaa. SPR:n ja Töölön seurakunnan Kielikahvilassa pääsee harjoittelemaan suomen kieltä syntyperäisten kielenpuhujien kanssa.
”Seuraavana asiaa korjausrakentamisesta”, lupaa Yleisradion Selkouutiset, jonka edellispäiväinen lähetys pyörii valkokankaalla Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. On tiistai-iltapäivä, ja Kielikahvila on jokaviikkoiseen tapaansa alkanut Selkouutisten katsomisella.
Penkeillä lähetystä seuraa viisi Irakissa, Afganistanissa, Kuwaitissa ja Hongkongissa syntynyttä suomen kielen harjoittelijaa sekä samankokoinen joukko heidän ohjaajiaan ja Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisia.
– Tiedättekö, mitä on korjausrakentaminen, kysyy yksi vapaaehtoisista, Olli Linsiö.
– Remontti, joku vastaa.
Uutisesta on bongattu myös sana ”miljardeja” ja aiheen tiedetään liittyvän jotenkin putkimiehiin. Oikeilla jäljillä ollaan!
Kuwaitista kotoisin oleva Salah Maaloumi haluaa oppia lisää suomea.
Kahvilassa saa kontaktin suomalaisiin
Kielikahvilassa kaikki puhuvat suomea. Yksi osaa muutaman sanan, toinen selviää jo harrastuksiensa kuvailusta.
Uutisten jälkeen kokoonnutaan kahvipöytien ympärille juttelemaan. Afganistanista kuusi vuotta sitten Suomeen muuttanut Homera Rahimi nostaa pöydältä kuvakortin ja kokeilee selittää siinä näkyvää tapahtumaa.
– Lapsi. Portaat, hän aloittaa.
Vastapäätä istuva vapaaehtoinen Kersti Kirjalainen kuuntelee ja auttaa sitten.
– Lapsi kiipeää portaita. Missä hän mahtaa olla? Onko hän kotona?
Ehkäpä. Irakista lähtöisin oleva Zahraa Al-lami on paikalla ensimmäistä kertaa ja kuuntelee tarkkaan, kun Kirjalainen selittää sanaa kaide, joka myös näkyy kuvassa.
– Sen ansiosta lapsi ei tipu portailta.
Sekä Rahimi että Al-lami opiskelevat Ammattiopisto Liven työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa ja löysivät tänne ohjaajiensa tuomina. He ovat Kielikahvilaan tyytyväisiä, sillä täällä saa kontaktin suomalaisiin.
Lea Pylkkänen kuuluu Kielikahvilan perustajiin.
Suomen kieli yhdistää erimaalaisia ihmisiä
Kielikahvila on SPR:n ja Töölön seurakunnan yhteisprojekti: ensimmäisen kautta tulevat vapaaehtoiset, toisen kautta tilat. Alkujaan se oli henkireikä vuonna 2015 Ruskeasuolle vastaanottokeskukseen majoittuneille turvapaikanhakijoille. Vastaanottokeskusta ei enää ole, mutta Kielikahvilan tarve ei ole kadonnut: helsinkiläisistä hieman yli 17 prosenttia on vieraskielisiä.
– Aina on joku uusi mukana, ja lisää väkeä mahtuisi, Olli Linsiö mainostaa.
Vapaaehtoisista moni on ollut mukana kahvilan alkuvaiheista asti. He kehuvat kilvan Kielikahvilan hyvää fiilistä ja mahdollisuutta tavata ihmisiä eri puolilta maailmaa. Linsiö on myös ystävystynyt joidenkin kävijöiden kanssa.
– Yhdestä pojasta tuli meille kuin perheenjäsen. Yhteys on tiivis, vaikka hän ei enää Kielikahvilassa käykään.
Olli Linsiö vetää keskustelua selkouutisista.
Kielikahvila Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa (Tenholantie 6) joka tiistai kello 13–14.30. Suomen kieltä harjoitellaan muissakin ryhmissä. Lue lisää Malmin seurakunnan ryhmistä täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tikkurilan seurakunnan kielikerhossa opitaan suomen kieltä rennossa ilmapiirissä
Hyvä elämäMaahanmuuttajille suunnattua kielikerhoa vetää diakonissa Mirja Jalo. Tavoitteena on käydä yhdessä vapaata ja kannustavaa keskustelua.
