Psykoterapeutti Kaisa Humaljoen vinkit ovat erityisen tärkeitä niille pareille, joiden suhteeseen adhd- tai Asperger-oireet vaikuttavat. Mutta on niistä hyötyä muillekin.
Ota 10 asiaa huomioon rakkaussuhteessa, johon adhd tai Asperger vaikuttaa – ”Toivottavasti jokaisella omaa tilaa tarvitsevalla on käytössään hiljainen huone”
Adhd-aikuiset eroavat muita useammin. Pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki huomauttaa, että suhde voi olla hyvä, vaikka se ei kestäisi vuosikymmeniä. ”Jokaisella suhteella on toivonsa ja mahdollisuutensa.”
1. Alkaa kuin vuosisadan rakkaustarina
Kun adhd-oireinen rakastuu, suhteen alku voi olla satumaisen romanttinen. Räiskyvän valovoimaisen adhd-kumppanin kanssa elämä tuntuu seikkailulta, jossa ei ole kahta samanlaista päivää.
Adhd-ihminen saa uudesta ihastuksesta kaipaamaansa stimulaatiota. Kun tämä muuttuu tutummaksi, stimulaatio vähenee. Moni on kuullut sanottavan, että rakastumisen ensihuuma kestää puolitoista vuotta tai 500 yötä. Adhd-ihmisillä aika on usein lyhyempi.
– Tässä vaiheessa adhd-oireinen saattaa ajatella, että suhde on nähty. Rakastumisen tunteeseen voi jäädä koukkuun, jolloin mieli seikkailee aina kohti uutta ja jännittävämpää ihmissuhdetta, sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki.
Neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten kanssa työskentelevä Humaljoki kertoo, että adhd:hen liittyvä impulsiivisuus voi houkutella pettämään tai eroamaan hetken mielijohteesta. Humaljoki on tavannut monta adhd-ihmistä, jotka ovat katuneet harkitsemattomuuttaan rakkaussuhteessa.
Adhd-aikuisten avioliitot päättyvät eroon 2–3 kertaa muuta väestöä useammin. Humaljoen tuntuman mukaan myös Asperger-oireiset elävät harvemmin pitkissä parisuhteissa.
– Jokaisella suhteella on toivonsa ja mahdollisuutensa. Eikä hyvä suhde edellytä, että se kestää 40 vuotta, Humaljoki huomauttaa.
Mikä ihmeen neuroepätyypillinen?
- Neuroepätyypillinen tarkoittaa ihmistä, jolla on synnynnäinen neuropsykiatrinen kehityshäiriö, lyhennettynä nepsy. Kyseessä on pysyvä ominaisuus.
- Yleisimpiä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt eli adhd ja add, joita on 2–4 prosentilla aikuisista. Adhd:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. Add-ihmisillä on erityisesti tarkkaavaisuusongelmia. He ovat häiriöherkkiä ja lykkäävät helposti asioiden aloittamista.
- Toiseksi yleisin neuroepätyypillisyyden muoto on autismi, jonka kirjoon kuuluu noin yksi prosentti väestöstä. Esimerkiksi juontaja-toimittaja Tuomas Enbuske, maailman rikkaimpiin kuuluva Elon Musk sekä ympäristötaistelustaan tunnettu Greta Thunberg ovat kertoneet Aspergeristaan. Kattokäsite autismin kirjo korvaa nykyään tautiluokituksessa Aspergerin oireyhtymän.
- Autismikirjoon kuuluvilla on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Se näkyy tyypillisesti vaikeutena aloittaa ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta. Siihen liittyy joustamatonta, kaavamaista käytöstä ja omalaatuisia mielenkiinnonkohteita. Monella oli yli- tai aliherkkyyttä aistiärsykkeille.
- Adhd, add ja autismin kirjolla oleminen eivät kerro ihmisen älykkyydestä.
- Neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointi sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön lääkehoito ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvulla.
Lähteet: ADHD-liitto, Autismiliitto, Duodecim, Kela.
2. Diagnoosin tulisi olla yhteinen juttu
Toisen osapuolen diagnoosi on rakkaussuhteessa yhteinen asia, on kyseessä sitten diabetes, reuma tai neuroepätyypillisyys. Kumppanin haasteisiin kannattaa perehtyä.
– Diagnoosi vaikuttaa väistämättä parisuhteeseen. Parhaassa tapauksessa ymmärrys lisääntyy, kun kumppani saa tietää, ettei adhd-oireinen unohda syntymä- ja vuosipäiviä välinpitämättömyyttään ja että tämä saattaa sanoa kimpaantuessaan asioita, joita ei tarkoita, Humaljoki selittää.
– Kun tajuaa, että Asperger-oireisella on vaikeuksia ymmärtää muiden tunteita, kannattaa sanoittaa hänelle, mikä itseä itkettää tai naurattaa.
Humaljoki korostaa, että jokaisella aikuisella on täysi vastuu omasta käytöksestään.
– Ei voi nostaa käsiä ylös ja sanoa, että en voi itselleni mitään, koska minulla on adhd.
3. Itsetunto heijastuu parisuhteeseen
Nepsy-ihminen ei ole laiska, tyhmä tai saamaton. Humaljoki kumoaa yleiset ennakkoluulot.
– Neurokirjon diagnooseja on kaikenlaisilla ihmisillä, myös hyvin älykkäillä. Neuroepätyypillisyys voi kuitenkin vaikuttaa koulutus- ja tulotasoon.
Moni adhd- ja Asperger-oireinen on kuullut haukkuja huonosta suoriutumisestaan lapsesta saakka. Moni on kokenut myös erilaisuuteen liittyvää koulukiusaamista, mikä on laskenut itsetuntoa.
– Huono itsetunto on läsnä myös parisuhteessa. Silloin ihminen miettii, voiko kukaan oikeasti tykätä minusta ja voiko suhteeni ikinä onnistua.
4. Tunteet menevät helposti yli
Adhd, Asperger ja haasteet tunteiden säätelyssä liittyvät usein yhteen. Kun tunteet uhkaavat kiehahtaa tai saada ihmisen jähmettymään tunnottomaksi, Humaljoki neuvoo ottamaan aikalisän. Selkeä ajattelu on mahdotonta, jos hermosto käy ylikierroksilla.
Kannattaa kertoa toiselle, että tarvitsee aikaa rauhoittumiseen, ennen kuin pystyy jatkamaan. Sitten on syytä poistua ulos tai edes toiseen huoneeseen.
– Joillekuille toimii tunnekeskustelujen käyminen julkisella paikalla, kuten kävelyllä, jossa ulkopuolisten luoma kontrolli on läsnä. Eräs pari lähti kahvilaan keskustelemaan, erotaanko vai ei. Siellä kumpikaan ei alkanut räyhätä eikä nakella niskojaan.
– Parisuhteessa ei pidä joutua kokemaan pelkoa, oli kumppani sitten nepsy tai ei. Jos joutuu olemaan varovainen, on vaikea olla samaan aikaan onnellinen, Humaljoki muistuttaa.
5. Aina ei voi olla yhdessä
Asperger-ihmisillä on suuri oman tilan tarve. Parhaatkin sosiaaliset suhteet kuormittavat heitä.
– Olen tavannut Asperger-oireisia pariskuntia, joissa puolisoilla on omat kodit tai mahdollisuus yöpyä erikseen vaikkapa kesämökillä tai hotellissa. Toivottavasti jokaisella omaa tilaa tarvitsevalla on käytössään hiljainen huone tai ainakin mahdollisuus käydä itsekseen kävelyllä, Humaljoki sanoo.
6. Aistiyliherkän on palauduttava ennen kohtaamista
Aistiyliherkkyys voi olla yksi Aspergerin ja adhd:n oireista. Siinä ihminen reagoi muita herkemmin ja voimakkaammin erilaisiin ärsykkeisiin. Esimerkiksi hälisevä avokonttori on kuuloherkälle vaikea työympäristö.
– Työpäivään liittyvät valot, äänet, tuoksut ja uudet ruoat voivat kuormittaa aistiyliherkkää todella paljon. Hän on rättipoikkiväsynyt kotiin tullessaan, Humaljoki sanoo.
Hän muistuttaa, että parisuhteessa pitää olla tilaa rauhoittumiselle. Jos ylikuormittunut ei saa palautua, stressi kasvaa, mikä voi näkyä esimerkiksi riitoina tai alakuloisuutena ja uupumisena.
– Monen väsymys helpottuu parhaiten yksin pimeässä, hiljaisessa huoneessa. Joidenkin on saatava keskittyä rauhassa mieluisaan tekemiseen. Aistiyliherkkä pystyy palaamaan ihmissuhteeseensa vasta palauduttuaan.
7. Suunnitelmat ja rutiinit ovat tärkeitä
Rutiinit ja rituaalit tuovat Asperger-oireisen maailmaan järjestystä. Hän ehkä toistaa aamutoimet täsmälleen samalla tavalla, haluaa aina samanlaisen aamiaisen ja on tarkka siitä, miten astianpesukone täytetään ja missä mitäkin tavaraa säilytetään.
– Asperger-kumppani voi tuntua jäykältä ja itsekkäältä, Humaljoki kuvaa.
Myös adhd-ihmisen mieli voi lukkiutua omien suunnitelmien ympärille. Jos hän on ajatellut tutkia illan rauhassa internetiä ja kumppani ehdottaakin elokuviin lähtöä, tietokoneelta irrottautuminen on vaikeaa.
– Mutta jos adhd-ihminen on impulsiivisella tuulella, hän saattaa sanoa, että pakkaa laukkusi, lähdemme tunnin päästä reissuun, Humaljoki selittää
– Joka tapauksessa kumppaneiden on tärkeää keskustella suunnitelmista yhdessä.
8. Vanhemman neuroepätyypillisyys vaikuttaa perhe-elämään
Adhd voi näkyä vaikeuksina lapsiperhearjen pyörittämisessä.
– Adhd-ihmisen puolisosta tulee usein perheen vastuunkantaja, joka huolehtii oikeat kirjat koulureppuun ja lahjat kaverisynttäreille, Humaljoki sanoo.
Hän neuvoo pitämään viikoittain perhekokouksen, jossa työt jaetaan yksityiskohtaisesti: Kumpi hakee lapsen päivähoidosta minäkin päivänä? Mitä syödään ja kuka kokkaa? Koska pyykätään? Adhd-lääkitys voi auttaa sovittujen tehtävien suorittamisessa.
– Neuroepätyypillisyys on voimakkaasti perinnöllistä, joten sitä näkyy todennäköisesti myös perheen lapsilla. Heidän haasteitaan voi olla helpompi ymmärtää, jos itsellä on samanlaisia.
9. Seksuaalisuus toteutuu sateenkaaren kaikissa sävyissä
Seksi ei kiinnosta kaikkia Asperger-ihmisiä. Toiset taas vierastavat suutelua ja silittelyä, mutta pitävät voimakkaammista otteista.
– Vaikka olisi kuinka ikävä, toisen kosketus voi tuntua mahdottomalta. Toisaalta tulee mieleen pari, jolla yhteys ja boksin ulkopuolinen ajattelu toteutuivat parhaiten juuri seksissä, Humaljoki kertoo.
Adhd-oireisten seksuaalisuuteen kuuluvat ääripäät: usein seksihaluja on paljon mutta joskus ei yhtään. Tutkimuksista tiedetään, että he aloittavat seksielämänsä varhain ja se on runsaampaa kuin ihmisillä keskimäärin.
Humaljoen kokemuksen mukaan sateenkaaren eri sävyt ovat neuroepätyypillisillä yleisempiä kuin muilla ihmisillä. Hän kohtaa työssään adhd- ja Asperger-ihmisiä, joilla on moninaisia sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä ja suhdemuotoja, esimerkiksi avoimia suhteita.
– On hyvä, että nyky-yhteiskunnassa on mahdollista elää ja rakastaa itselle sopivalla tavalla.
10. Tunnistatko kumppanisi tai itsesi?
Sinä tai kumppanisi saatatte hyvinkin olla neuroepätyypillisiä, jos epäilette niin. Vain noin 5–10 prosenttia adhd- ja add-ihmisistä on hoidon piirissä. Nykyisten aikuisten lapsuudessa myös Aspergerin oireyhtymä jäi usein tunnistamatta.
Autismin kirjolle diagnosoiduista, älyllisesti normaaleista suomalaislapsista 44 prosentilla on diagnosoitu myös adhd. Adhd-diagnoosin saaneista lapsista 20–50 prosentin on arvioitu kuuluvan myös autismin kirjolle.
– Yhdellä ihmisellä voi olla molemmat diagnoosit, koska niillä on samanlaista neurobiologista geneettistä taustaa. Adhd-ihmisellä on usein oireita Aspergerista ja toisin päin, Humaljoki sanoo.
Pariterapeutin mukaan diagnoosit eivät määritä sitä, millaista rakkautta joku tuntee.
– Luulen, että rakkauden syvin olemus on kaikilla ihmisillä sama.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun rakkaus päättyy, siihen on syynsä, joista voi ottaa opikseen – parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow: ”On ihme, että meillä ylipäänsä on parisuhteita!”
Hyvä elämäOn hyödyllisempää nähdä oma osuutensa kuin syytellä exää. ”On ollut vaikeaa, vaikka lähdin itse suhteesta. Mietin välillä, teinkö liian hätiköidyn päätöksen”, 41-vuotias mies vastasi Kirkko ja kaupungin lukijakyselyyn.
