Jani uskoo, ettei pystyisi rakentamaan ja johtamaan liiketoimintaa ilman lääkehoitoa. Suomessa käytetään vähän adhd-lääkkeitä.
Johtaja aloittaa aamunsa adhd-lääkkeellä
Nykyinen työelämä tarvitsee niitä vahvuuksia, joita adhd‑oireisilla usein on. Sitä mieltä on johtoasemassa oleva Jani, joka sai diagnoosin kymmenkunta vuotta sitten.
Työpaikkailmoituksessa haetaan uuden liiketoiminnan rakentajaa. Alle nelikymppinen pääkaupunkiseudulla asuva ”Jani” tutkii kiinnostuneena ilmoitusta kännykästään. Hän siirtyi alle vuosi sitten uuteen, vakituiseen työpaikkaan, johtajaksi keskisuureen yritykseen.
– Olen aina avoin uusille mahdollisuuksille. Liikun työmarkkinoilla enemmän kuin monet. Työtehtävien vaativuus ja palkka ovat nousseet samalla, kun kokemukset ovat karttuneet.
Työkaverit eivät tiedä, että Jani aloittaa aamunsa adhd-lääkkeellä. Hän sai diagnoosin kymmenkunta vuotta sitten.
– Ilman lääkitystä en pystyisi hoitamaan sellaisia kokonaisuuksia kuin liiketoiminnan rakentaminen ja johtaminen.
Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, johon voi yhdistyä myös vahvuuksia. Tyypillisiä ovat kekseliäisyys, energisyys, luovuus, rohkeus, joustavuus ja heittäytymiskyky.
– Luovuus on ollut vahvasti mukana töissäni. Esimerkiksi hyvä myyjä löytää juuri oikeanlaisen tavan esitellä asiansa eri asiakkaille. Kekseliäisyys näkyy kyvyssäni jalostaa hankkimastani tiedosta nopeasti ratkaisuja. Heittäytymiskyky auttaa esiintymään ja lähtemään mukaan uusiin juttuihin, Jani sanoo.
Janin mielestä adhd-oireisiin liitetyt vahvuudet vastaavat nykyisen työelämän vaatimuksiin. Hän painottaa joustavuuden merkitystä muuttuvissa työolosuhteissa.
– Start up -maailmassa puhutaan skaalautuvista ihmisistä, jotka pystyvät kasvamaan ja muuttamaan rooliaan yrityksensä kasvaessa. Jos yritys lähtee oikeasti lentoon, voi olla, että joutuu miettimään oman roolinsa uusiksi kolmen kuukauden välein.
Yhtä hoidetaan, toista ei
Runsas vuosi sitten Kirkko ja kaupunki haastatteli ensimmäisen kerran Jania ja hänen ystäväänsä ”Mikaa”, joka hänkin epäilee keskittymisvaikeuksiensa johtuvan adhd:sta. Viime haastattelun jälkeen Jani on ylennyt johtajaksi, kun taas Mikan adhd-selvitys jumittaa yhä.
Mika varasi noin kolme ja puoli vuotta sitten ajan terveyskeskuksen mielenterveyshoitajalle adhd-selvitystä varten. Selvitykseen vaadittiin runsaasti terveyspapereita, joiden keräämiseen Mikalta meni runsaat kaksi vuotta.
Työläät ja pitkäjänteisyyttä vaativat työt ovat adhd-oireiselle haastavia. Mika sai silti esimerkiksi jäljitetyksi neuvolakorttinsa syntymäkunnastaan, jota ei enää ole, sekä nivaskan tietoja itsestään entisestä kyläkoulusta, joka on lakkautettu. Lähete erikoislääkärille palasi kuitenkin takaisin, koska lääkäri halusi vielä lisää vanhoja terveystietoja.
– En tiedä, jaksanko enää yrittää päästä adhd-selvitykseen. Turhauttaa tosi paljon palata takaisin lähtöruutuun, Mika sanoo.
Moni hoitoon päässyt aikuinen kuvaa, että saa nyt uskomattoman paljon asioita valmiiksi.
– Adhd-liiton tiedottaja Jari Hämäläinen
Adhd-liiton tiedottaja Jari Hämäläinen on kuullut monta samanlaista tarinaa.
– Lähete palaa julkisessa terveydenhuollossa toisinaan bumerangina takaisin, jos taustaselvityksiä ei ole tehty riittävän tarkasti. Diagnoosia kannattaa silti hakea julkiselta puolelta, koska se on jatkohoidon kannalta helpoin vaihtoehto. Yksityiseltä lääkäriltä voi saada diagnoosin ja mahdollisen lääkereseptin nopeammin, mutta reseptiä voi olla vaikea uusia, jos sen kirjoittanut lääkäri vaikka muuttaa muualle.
Vuonna 2017 päivitettiin adhd:n Käypä hoito -suositus koskemaan ensimmäistä kertaa myös aikuisia.
– Aikuisten hoitoonpääsy ei ole silti juurikaan helpottunut pääkaupunkiseudulla. Toivoimme isompaa muutosta, mutta vie varmaan useamman vuoden, ennen kuin tietoisuus hoitosuosituksesta leviää, Hämäläinen sanoo.
Adhd:sta kärsii noin kolme prosenttia aikuisista, eli Suomessa noin 130 000 yli kaksikymmenvuotiasta. Heitä on alettu hoitaa julkisessa terveydenhuollossa vasta 2000-luvulla. Suomessa käytetään kansainvälisesti vertailtuna vähän adhd-lääkkeitä.
– Aikuisten hoito tarkoittaa useimmiten adhd:n ydinoireisiin vaikuttavaa lääkitystä. Sen ansiosta muut tukitoimet vaikuttavat paremmin ja ihminen pystyy kompensoimaan adhd:n oireita omilla vahvuuksillaan. Moni hoitoon päässyt kuvaa, että saa nyt uskomattoman paljon asioita valmiiksi, Hämäläinen kertoo.
Kaikki menot kalenteriin
Mika on hakenut apua keskittymisvaikeuksiinsa varsinaisen hoidon puutteessa self help -kirjoista. Lisäksi hän on opetellut kirjoittamaan kalenteriin kaikki menonsa. Niitä on paljon.
– Olen työsuhteessa kolmeen työnantajaan ja alihankintasuhteessa yhteen firmaan, minkä lisäksi minulla on oma yritys, jolla on asiakkaita. Kohta omia yrityksiä on kaksi. Lisäksi opiskelen. Tulen juuri ja juuri toimeen kaikilla töilläni.
Adhd-oireisilla aikuisilla on muita useammin sirpaleinen työelämä, johon kuuluu esimerkiksi työttömyyttä, freelancehommia, pätkätöitä ja sairauslomia. Mika ei ole ollut koskaan vakituisessa työsuhteessa.
– Jos olisin maisterintutkintoni mukaisessa vakityössä, ansaitsisin varmaan tuplasti. Toisaalta voisi alkaa ahdistaa, jos en saisi tehdä yhdessä työssä riittävän monenlaisia asioita.
Mika etsii itselleen eri työpaikoistaan mahdollisimman rauhallisen nurkan, sillä hän ei pysty työskentelemään avotoimiston virikkeiden keskellä. Puhelimen pirinä ja kollegoiden juttelu häiritsevät yleensä suuresti adhd-oireisten keskittymistä.
– Töissä mietin jatkuvasti, että pitää tehdä pienet työtehtävät kerralla loppuun asti, kuten lähettää sähköposti, jonka olen kirjoittanut, Mika kuvaa.
Adhd vaikuttaa työntekoon
Impulsiivisuus ja keskittymisvaikeudet näkyvät Janin työnteossa niin, että jos työkalenterissa ei lue mitään, hän ei välttämättä päädy hoitamaan kaikkein kiireellisimpiä asioita.
Adhd-oireisen on usein vaikea hahmottaa, mikä työtehtävä on kullakin hetkellä olennaisin. Hän voi keskittyä liikaa johonkin yksityiskohtaan tai toisaalta pysytellä kokonaiskuvan tasolla, jolloin yksittäisiin tehtäviin tarttuminen tuntuu hankalalta.
– Saatan huomata lukevani lehtiartikkelia, joka ei suoranaisesti liity ongelmaan, jota olin ratkaisemassa. Toisaalta saatan tulla samalla ajatelleeksi asioita, joita kukaan muu ei ole ajatellut, ja keksiä ratkaisuja, joihin muut eivät päätyisi, Jani sanoo.
Saatan huomata lukevani lehtiartikkelia, joka ei suoranaisesti liity ongelmaan, jota olin ratkaisemassa.
– keskisuuren yrityksen johtajana työskentelevä Jani
Monella adhd-oireisella on vaikeuksia rajoittaa kiinnostaviin asioihin käyttämäänsä aikaa, joten innostavan työn riskinä ovat loppuunpalaminen sekä työn ja perhe-elämän ristiriidat.
Työpaikan ihmissuhteissa voi tulla ongelmia, jos adhd-oireinen puhuu työtovereilleen liian nopeasti ja töksäyttelee impulsiivisesti eikä keskity kuuntelemaan muita. Joidenkin on vaikea hillitä ärtymyksen näyttämistä työpaikalla, toisten on vaikea hyväksyä esimiestensä auktoriteettiasemaa.
Adhd ei kuitenkaan estä nousua korkeaan asemaan, jos oireet ovat lieviä, ihminen lahjakas ja työ hänelle sopivaa.
Juttu on muokattu uudelleen 17.12.2018 julkaistusta artikkelista ”Takaisin lähtöruutuun” – Mikan adhd-selvitys jumittaa neljättä vuotta, lääkityksen piiriin päässyt Jani yleni johtajaksi.
Adhd-liiton puhelinneuvonta palvelee numerossa 040 541 7696 maanantaista torstaihin kello 9–11.
Artikkelissa on käytetty tietolähteenä myös Maarit Virran ja Anita Salakarin kirjaa ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0 (Tammi 2018).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kurt Främling, 43, kosi Minttu Rauvosta, 31, toisilla treffeillä, kirkkohäät pidetään puoli vuotta myöhemmin – ”Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet”
Hyvä elämäPari aikoo välttää uusperheessään edellisten suhteiden ongelmat puhumalla kaikesta ajoissa. Heillä on yhteensä seitsemän lasta neljän ex-puolison kanssa.
