null Juha Matias Lehtonen on kehitellyt anarkistista teologiaa, jossa Jumala on harjoitusvastustaja: ”Näin olemme valmiimpia kohtaamaan tämän maailman tyrannit”

Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti Juha Matias Lehtonen määrittelee itsensä anarkistiseksi mystikoksi. 

Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti Juha Matias Lehtonen määrittelee itsensä anarkistiseksi mystikoksi. 

Hyvä elämä

Juha Matias Lehtonen on kehitellyt anarkistista teologiaa, jossa Jumala on harjoitusvastustaja: ”Näin olemme valmiimpia kohtaamaan tämän maailman tyrannit”

Juha Matias Lehtonen on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti. Hän haluaa kolumneillaan keskusteluttaa ihmisiä, ei kuuluttaa olevansa oikeassa.

1. Uskontotieteilijä, tietokirjailija ja nyt myös Kirkko ja kaupungin kolumnisti Juha Matias Lehtonen, miten kiinnostuit uskonnoista ja hengellisyydestä?

– Jo lukioaikana minua kiinnosti kaikenlainen outo, kuten erilaiset maailmankatsomukset ja uskomukset. Niistä oli kiva kiistellä muiden kanssa ja yrittää itse päästä lähemmäksi totuutta. Halusin myös ymmärtää, millä kaikilla tavoilla me kaikki olemme outoja. Uskontotieteilijät eivät satojenkaan vuosien jälkeen ole löytäneet tyydyttävää selitystä sille, miksi homo sapiens yleismaailmallisesti puuhailee kummien rituaali- ja yliluonnollisuusjuttujen parissa.

– Lapsena sanoin välillä, että uskon Jumalaan. Jälkikäteen olen ajatellut, että todellisuudessa taisin haluta, että jotain niin jännää olisi olemassa. Kävin iltarippikoulun, koska en ole koskaan tykännyt leireistä. Siellä meille annettiin tehtäväksi asettua huoneessa niin lähelle tai kauas Raamatusta kuin meistä tuntui oikealta. Menin hyvin lähelle, mutta olin siihen selin. Tämä luonnehtii mielestäni hyvin suhdettani kristinuskoon. Se on läheinen, mutta kriittinen. En usko, että pääsemme koskaan toisistamme eroon, minä ja kristinusko.

2. Millaisista aiheista aiot Kirkko ja kaupunkiin kirjoittaa?

– Kolumnieni aiheet ovat edelleen vähän hakusessa. Ensimmäinen kolumnini käsitteli kauneuskirurgiaa. Minulla on epäsovinnaisia mielipiteitä monista asioista. Haluan kuitenkin kirjoittaa tavalla, joka on järkevä yleisen keskusteluilmapiirin kannalta. Keskustelutan mieluummin muita kuin kerron, millä tavalla minä olen tällä kertaa oikeassa.

3. Määrittelet itsesi anarkistiseksi mystikoksi. Mitä se tarkoittaa?

– Olen mystikko siinä merkityksessä, että pyrin syvemmälle, pidemmälle ja tarkemmin kohti totuutta. Pyrin myös näkemään minuuden usvaverhon läpi.

– Anarkismi on maailmankatsomukseni. Ajattelen, että elämme anarkian tilassa koko ajan. Jokaisen valtasuhteen oikeutus on haastettava uudestaan ja uudestaan. Mielestäni kaikilla on oikeus ottaa hallitsevalta taholta kyseinen oikeutus pois. Siinä mielessä en siis usko esimerkiksi edustuksellisen demokratian pyhyyteen, vaan ajattelen, että se on vain yksi anarkian muoto kaiken muun anarkian keskellä. Anarkistisuus tarkoittaa tietysti myös sitä, että arvioin omaa suhdettani yhteiskuntaan ja valtajärjestelmiin koko ajan uudestaan ja uudestaan.

– Anarkistisuuteni näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että nuorena istuin vankilatuomion totaalikieltäytymisen takia. Vastustin sotimista ja sitä, että suomalaiset alistetaan juridisen sukupuolensa perusteella sotaorjuuteen. Kieltäydyin yhteistyöstä ja kieltäytyisin edelleen.

– Olen kehitellyt anarkistista teologiaa, jossa Jumala on antanut meille itsensä jonkinlaiseksi nyrkkeilysäkiksi tai harjoitusvastustajaksi, jota voimme pohtia ja kritisoida. Näin olemme valmiimpia kohtaamaan tämän maailman tyrannit.

4. Mikä tarina jännillä viiksilläsi on?

– Viikset ovat minulle ulkonäköleikkiä. Ne ovat vähän absurdit, kuin tekoviikset. Sukupuoli-identiteettini on hyvin häilyvä, ei binäärinen. Naamaan lätkäistyjen viiksien ja kynsilakan tai meikin, jota välillä käytän, yhdistelmässä tunnen itseni itsekseni.

5. Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat sellaiset asiat tai tilanteet, jotka irrottavat minut itsekeskeisyydestä ja kohottavat näkemään jotain laajempaa ja suurempaa. Esimerkiksi galaksin keskipisteen mustan aukon ajatteleminen voi viedä pyhän äärelle siksi, että se saa egon sulamaan. Pyhää on myös kurottaa empatian avulla kohti olentoja, kuten tuotantoeläimiä, jotka eivät yleensä saa ihmisiltä myötätuntoa.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Kolumni: Kauneustoimenpiteissä käyviä ihmisiä leimataan, vaikka leikkaus voi mahdollistaa hyvän elämän – joskus jopa pelastaa sen

Puheenvuorot

Jokainen kirurginen toimenpide on riski, mutta keskustelussa ei sovi myöskään ohittaa vaa’an toista puolta, kirjoittaa K&k:n uusi kolumnisti Juha Matias Lehtonen.



Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin ilmaisia uutiskirjeitä.