”Tosi hyvät fiilikset” – Nuoret kisasivat Espoossa Amazing Race -hengessä, vauhti ei hyytynyt vaikeillakaan rasteilla
Kymmenet lapset kilpailivat nokkeluutta vaativissa tehtävissä Espoon tuomiokirkon ympäristössä lauantaina 25. huhtikuuta.
– Tervetuloa, ja tuonne ilmoittautumaan! nuorisotyönohjaaja Samuel Laaksonen tervehtii sisääntulijoita iloisesti Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalossa.
Alkamassa on 10–14-vuotiaille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu Amazing Grace.
Ja kyllä, kyseessä on suositun tv-sarjan hengessä suunniteltu kilpailu, jossa parijoukkueet kisaavat erilaisissa nokkeluutta vaativissa tehtävissä.
Tuomiokirkon lähimaastoon on sijoitettu kahdeksan rastia, joiden tehtäviä on selvittämässä 18 paria.
Yhden pareista muodostavat Minni Ruokolahti ja Olivia Houttu, 11-vuotiaat ystävykset.
Minni on katsonut Amazing Racea televisiosta, ja kun seurakunnan lehdessä esiteltiin Amazing Grace, hän halusi lähteä kisaan ja pyysi Oliviaa mukaan.
– Jännittää, mitä on edessä, Minni sanoo, ja Olivia hymyilee vieressä.
– Hymyilen usein, kun minua jännittää, Olivia sanoo.
Olivia Houttu ja Minni Ruokolahti toisen rastin tehtävän kimpussa. Taustalla näkyy 1400-luvulla rakennettu Espoon tuomiokirkko.
– Arvatkaapa, millä vuosikymmenellä tämä kirkko on rakennettu, Samuel Laaksonen kysyy, kun hän johdattaa kisailijoita ensimmäiselle rastille ohi Espoon tuomiokirkon.
– 1980-luvulla, kuuluu ensimmäinen veikkaus.
– Vanhempi, vastaa Laaksonen naama peruslukemilla.
Hän ehtii sanoa ”vanhempi” aika monta kertaa, ennen kuin veikkaukset liikkuvat ajassa taaksepäin oikealle vuosisadalle.
Hautausmaalta löytyy vanha hautakivi
Jokaisella rastilla järjestäjät ojentavat kilpailijoille kirjekuoren, josta löytyy rastin tehtävä.
Ensimmäisellä rastilla tehtävänä on löytää hautausmaan rajatulta alueelta niin vanha ja niin uusi hautakivi kuin suinkin. Kirkkomaa on vanha, ja niin on myös Minnin ja Olivian löytämä vanhin hautakivi: vuodelta 1793.
Kakkosrastilla tehtävänä on merkkikielisen viestin koodien selvittäminen ja viestin purkaminen.
Tehtävänannon jälkeen parit laskeutuvat nopeasti maahan polvilleen tutkimaan aineistoa. Kuuluu muminaa ja kuiskauksia. Merkit alkavat aueta, salattu viesti hahmottuu.
Ja sama seuraavalla rastilla. Tehtävänä on eläinaiheisen ristikon ratkaiseminen, ja kuin aihetta kunnioittaakseen luonto tarjoaa äänimaailman: hiljaa keskittyvien kisaajien yläpuolella livertää punarinta. Toinen vastaa. Ja sitten laulaa mustarastas.
Minni Ruokolahti (vas) ja Olivia Houttu juoksevat kohti neljättä rastia.
Olivia Houttu hakee uuden apuvälineen neljännelle rastille.
Neljännellä rastilla pitää vierittää iso ilmapallo radan läpi koskematta siihen muulla kuin valitulla apuvälineellä. Olivia Houttu ja Minni Ruokolahti ohjaavat palloa. ”Tämä oli haastavin rasti”, he toteavat jälkikäteen.
Välillä tehtäviä tehdään myös sisätiloissa.
Tällaisia tehtävärastit ovat: Niille kuljetaan tarkkaan määritellyssä aikataulussa. Kisan järjestäjät opastavat ystävällisesti ja tehokkaasti. Kilpailijat uppoutuvat tehtäviin täysillä keskittyen.
Kaikki ovat tosissaan leikkimielellä.
Edes silloin, kun tehtävä osoittautuu hankalaksi, neuvokkuus ja sinnikkyys eivät katoa. Kuten yrittäessä vierittää kuplapalloa rinnettä ylös niin, että siihen ei saa koskea käsillä.
– Se oli haastavin rasti, Minni ja Olivia toteavat yksimielisesti.
Tankkauspisteellä voi nauttia vetta tai kaakaota
Rastien välit juostaan tai kävellään fiiliksen mukaan. Samalla käydään iloisesti läpi mennyttä tehtävää, ja mietitään jo seuraavaa.
Viitosrasti on sisällä, samalla on mahdollisuus tankata vettä tai kaakaota.
Mutta useimmilla on jo kiire seuraavalle rastille.
Kunnes jäljellä on enää viimeinen.
Jännittääkö enää?
– Ei, vastaa Olivia.
Minni Ruokolahti yrittää arvata, mitä sanaa Olivia Houttu esittää. Sanakylttiä pitelee kisan vapaaehtoinen Nelli Halme, 16.
Olivia Houttu näyttää onnistumisen merkkiä Minni Ruokolahdelle, joka on arvannut oikein hänen esittämänsä sanan energinen.
Viimeisellä rastilla Pitäjäntuvassa – entisessä koulutalossa, muuten – on seiniin ja kalusteisiin teipattuina värikoodattuja ja numeroituja kysymyksiä.
Kisaajat heittävät noppia, joiden silmäluvut ohjaavat oikean kysymyksen ääreen. Neuvokkuutta ja yleistietoa yhdistävä tehtävä on selvästi kisaajien mieleen.
– 15! huikkaa Minni etsittävän kysymyksen numeron.
– Löysin! Kuinka monta vuodenaikaa Suomessa on. Vastasin neljä, Olivia sanoo.
– Ok. Vaikka niitä on kyllä 67, Minni vastaa ja saa kisaajat ja järjestäjät nauramaan.
Jaettu viides sija ja kunniakirja
Nuorison suosima meemi ”six, seven” elää ja voi hyvin.
Lopuksi lasketaan pisteet ja jaetaan kunniakirjat.
– Saatiin hieno päivä, lapset viihtyivät hyvin. Jäi sellainen olo, että kyllä tämä ihan hyvin meni, Samuel Laaksonen hymyilee loppuseremonioita odotellessaan.
Kisaajilla on sama fiilis. Minni ja Olivia ovat hienosti jaetulla viidennellä sijalla.
– Tosi hyvät fiilikset. Oli tosi kiva tehdä tehtäviä, Olivia sanoo.
– Tullaan ensi vuonna uudestaan, jos tämä järjestetään, Minni vahvistaa.
Minni Ruokolahti (vas) ja Olivia Houttu saavat kunniakirjat kilpailun päätteeksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuorille seurakunta-aktiiveille, Inkeri Talviolle ja Toni Pakariselle, seurakunta merkitsee suoritusvapaata aluetta – ”Seurakunta on eräänlainen ankkuri lähiyhteisöön”
Ajankohtaista Hyvä elämäVuonna 2000 syntyneet ovat Helsingin seurakuntien suurin ikäluokka. Oulunkylän seurakunnassa nuorten aikuisten yhteisö syntyy yhdessä tekemällä.
