Nina Voutilainen ja Kati Toivola kuuluvat Hämeenkylän seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmään. Nuoret ovat itse suunnitelleet seurakunnan hupparit.
Nuorten vaikuttajaryhmä tulee joka seurakuntaan – uusi kirkkolaki määrää kuuntelemaan 16–29-vuotiaiden mielipiteitä
Nuoret vaikuttavat pääkaupungin seurakunnissa tällä hetkellä vaihtelevasti. Vantaalla nuoret laativat turvallisemman tilan periaatteet.
Otetaan kaikki mukaan. Käytetään kunnioittavaa kieltä. Ei kuvata toista ilman lupaa.
Tässä muutama kahdeksasta turvallisemman tilan periaatteesta, jotka voi lukea Hämeenkylän kirkon nuorisotilan seinältä. Vantaalaiset nuorten vaikuttajaryhmien jäsenet eri seurakunnista laativat periaatteet yhdessä.
– Ne ovat tavallaan itsestään selvyyksiä, mutta kun ne ovat tuossa seinällä, itsekin kiinnittää vielä enemmän huomiota omaan käytökseensä ja tulee siitä tietoiseksi, Nina Voutilainen, 20, kuvailee.
– Kun turvallisemman tilan periaatteet ovat tuossa, kaikilla on täällä mukava ja turvallinen olo. Voi olla rauhassa ja hengailla vaan, Kati Toivola, 16, sanoo.
Hämeenkylässä nuorten vaikuttajaryhmä on myös esimerkiksi suunnitellut ja tilannut nuorille omat hupparit ja järjestänyt nuorille Yö kirkossa -tapahtuman. Vaikuttajaryhmä kävi myös seurakuntaneuvoston kokouksessa esittäytymässä ja kertomassa nuorten meiningistä.
Vantaalla nuorten vaikuttajaryhmä on joka seurakunnassa. Pian näin pitäisi olla muuallakin, sillä uuden kirkkolainsäädännön tullessa voimaan 1. heinäkuuta 16–29-vuotiaille tarkoitetuista nuorten vaikuttajaryhmistä seurakunnissa tulee pakollisia. Vaikuttajaryhmä voi olla myös usean seurakunnan yhteinen.
Peppi Lepola käy lukiota ja kuuluu Herttoniemen seurakunnan nuorten hallitukseen. Hänelle erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantaminen kirkossa on tärkeä asia.
Herttoniemen seurakunnassa toimii nuorten hallitus
Helsingissä nuorten vaikuttajaryhmä toimii tai on perusteilla seitsemässä seurakunnassa. Herttoniemen seurakunnassa toimii kerran kuukaudessa kokoontuva nuorten hallitus. Nuoret ovat saaneet osallistua esimerkiksi tapahtumien suunnitteluun.
– Meiltä on myös kysytty, halutaanko tulla mukaan järjestämään tapahtumia, mikä on tosi kiva, nuorten hallituksen jäsen Peppi Lepola, 16, kertoo.
Jos asia vaatii, nuorten hallituksen puheenjohtaja voi viedä nuorten viestiä eteenpäin seurakunnan työntekijöille tai luottamushenkilöille.
Haluan vaikuttaa siihen, että nuorten ääntä kuunnellaan, meidät huomioidaan ja asiat tehdään meidän näköisiksi.
Lukiota käyvä Lepola tuli mukaan nuorten hallitukseen joulukuussa.
– Haluan vaikuttaa siihen, että nuorten ääntä kuunnellaan, meidät huomioidaan ja asiat tehdään meidän näköisiksi. Itse haluan vaikuttaa kirkossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan.
Lukiolaisilla päivät voivat olla pitkiä, mutta Lepola on kokenut, että nuorten hallituksessa toimimiselle löytyy aikaa. Ensi syksyksi on tosin tulossa tauko, sillä hän lähtee vaihto-oppilaaksi Kanadaan.
– Voi olla, että jatkan, kun tulen takaisin Suomeen. Katsotaan sitten, miltä tuntuu.
Leppävaaran seurakunnan johtava nuorisotyöntekijä Pasi Härkönen ajattelee, että nuoret voivat vaikuttaa moniin asioihin kirkossa myös ilman nimettyjä vaikuttajaryhmiä.
Nuoria pitää kuulla herkällä korvalla
Espoossa nuorten vaikuttajaryhmä on tällä hetkellä nimettynä vain Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa. Leppävaaran seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Pasi Härkönen suhtautuu nuorten vaikuttajaryhmiin ja niiden pakollisuuteen skeptisesti. Hänen mukaansa kovinkaan moni nuori ei halua sitoutua vaikuttamiseen, siihen, että kokoonnutaan aina tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan.
Hänen mielestään ongelmana on myös se, että vaikuttajaryhmän kautta kuuluu vain pienen porukan ääni.
– Jos laki vaatii, kai tällaisia ryhmiä pitää sitten perustaa, mutta minusta se on kuolleena syntynyt idea, Härkönen sanoo.
Jos joku nuori sanoo puolikkaankin ajatuksen, että ”olisipa kiva, jos…”, siihen tartutaan.
Tämä ei silti tarkoita, etteikö nuoria kuultaisi Leppävaarassakin. Härkösen mukaan nuorten ajatuksia kysytään kasvotusten ja somessa ja he pääsevät tekemään tapahtumista itsensä näköisiä.
– Meillä esimerkiksi toteutettiin Hoosianna-messu niin, että nuoret suunnittelivat sen ja siitä tuli heidän näköisensä. Nuorilta on kysytty myös somessa, millaisia kysymyksiä työhaastatteluun tuleville nuorisotyönohjaajaehdokkaille pitäisi esittää. Heiltä tuli oikein hyviä kysymyksiä.
Seurakunnan työntekijöiden pitää Härkösen mukaan olla nuorten parissa herkällä korvalla.
– Jos joku nuori sanoo puolikkaankin ajatuksen, että ”olisipa kiva, jos…”, siihen tartutaan ja kysytään, että mitä pitäisi tapahtua. Ei pidä tehdä vain sellaista, mikä olisi meidän työntekijöidemme mielestä hyvä.
Kati Toivola ja Nina Voutilainen pelasivat Hämeenkylän kirkon nuorisotilassa. Seinällä ovat turvallisemman tilan periaatteet.
Nina Voutilainen ja Kati Toivola tunnistavat sen, että monien nuorten on vaikea sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan.
– Tunnistan ilmiön. Sitoutuminen voi tuntua vaikealta, jos ajattelee, että vaikuttajaryhmissä vain istutaan kokouksissa ja ollaan vakavia. Sen pitäisi mennä niin, että vaikuttajaryhmään voi tulla katsomaan ja kokeilemaan, onko se oma juttu, Voutilainen sanoo.
Voutilaisen ja Toivolan mielestä uusi laki on hyvä juttu. Se voi herätellä erityisesti pienten paikkakuntien seurakuntia ottamaan nuoret paremmin huomioon. Kaikkialla on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että nuoret huomiodaan kaikessa seurakunnan toiminnassa.
– Jos vaikuttajaryhmiä ei olisi, olisi isompi kynnys tuoda mielipiteitä esiin, Voutilainen sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuorten aikuisten vaikuttajaryhmä Navi asetti tavoitteet marraskuun seurakuntavaaleihin: kymmenen prosenttia kirkon luottamushenkilöistä pitäisi olla nuoria
AjankohtaistaKoska jo 16-vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaaleissa, kirkollisen päättäjäkunnan nuorentuminen on mahdollista. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.
