Tunne- ja turvataitojen tarkoitus on suojella lasta. Kuva: Irene Stachon
Aikuisen pitää opettaa lapselle, miten kodin ulkopuolella pärjätään
Turvallisuuden tunteen kasvattaminen ei tapahdu silmänräpäyksessä. Vanhemman tuella lapsi oppii tulkitsemaan tunteitaan ja vetämään rajoja.
Perheneuvoja Hellevi Hilska-Salonen alkaa ohjata vanhemmille tarkoitettua ryhmää, jossa käsitellään lapsen tunteisiin ja turvataitoihin liittyviä asioita. Lisäksi ryhmässä keskustellaan vanhemmuuden rooleista ja turvallisesta netin käytöstä.
– Lapsen tunnetaidoissa on kyse siitä, että lapsi osaa tunnistaa ja nimetä omat tunteensa ja oppii säätelemään omaa käyttäytymistään niiden mukaisesti. Turvataidoilla taas tarkoitetaan sitä, että lapsella on keinoja, joilla selviytyä tilanteesta, joka ei tunnu mukavalta, Hilska-Salonen selittää.
– Tunteiden tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa. Varsinkin negatiivisten tunteiden kanssa voi aikuinenkin olla hukassa.
Hilska-Salosen mukaan lasta voi opettaa tunnistamaan tunteita niitä nimeämällä.
– Kun lasta kiukuttaa ja itkettää tilanne, jossa hän ei saa tahtoansa läpi, aikuinen voi auttaa lasta sanomalla, että nyt sinä olet tosi kiukkuinen. Mutta ei pidä unohtaa myönteisiä tunteita. On tärkeä nimetä myös se, kun lapsi on tyytyväinen ja iloinen.
Ensisijainen vastuu lapsen turvallisuudesta on vanhemmilla. Nykyajan monimuotoisessa maailmassa on haastavaa suojella lasta. Siksi lapselle on hyvä opettaa konkreettisia toimintatapoja, joilla hän voi puolustaa henkilökohtaista koskemattomuuttaan.
– Väistämätön tosiasia on, että lapsi siirtyy kodin ulkopuolelle päivähoitoon, ainakin esikouluun ja kouluun, ja internet tuo muun maailman koteihin, toteaa Hilska-Salonen.
– Lapsen pitäisi saada kokea olonsa turvalliseksi silloinkin, kun vanhempi ei ole vieressä. Ja vanhempaa helpottaa, jos hänellä on käsitys siitä, minkälaiset valmiudet lapsella on selviytyä kodin ulkopuolella.
Vanhemman tehtäviin kuuluu valvoa lapsen netissä surffailua. Hilska-Salonen sanoo, että perheessä on sovittava tietokoneen ja kännykän käytön pelisäännöistä, olkoon lapsi minkä ikäinen tahansa.
– Säännöistä on hyvä sopia jo heti ensimmäistä kännykkää hankkiessa, silloin vanhemmankin on helpompi pitää säännöistä kiinni.
Vanhemman ja lapsen välisen suhteen toivoisi olevan niin avoin, että kännykkään ja nettiin liittyvistä asioista voi jutella ja että aikuinen voi luottaa lapsen noudattavan sovittuja sääntöjä.
Lasta ei voi kieltää käyttämästä nettiä ja laittaa umpioon, koska silloin hän jää kaveripiirin ulkopuolelle.
– Tänä päivänä lapset ja nuoret käyvät keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Se on nykylasten piha.
Lapsen tunne- ja turvataidot -ryhmä kokoontuu neljä kertaa joka toinen tiistai 20.9.–1.11. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Ilmoittautumiset 14.9. mennessä perheasian neuvottelukeskus, p. 09 830 6330 tai Hellevi Hilska-Salonen, p. 050 347 6846.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen Supernanny Pia Penttala, miten vanhemman kannattaa keskustella lapsen kanssa tunteista?
Hyvä elämäTelevisiosta tuttu Pia Penttala tietää, miten lapsen itsetuntoa voi vahvistaa.