Suomen Supernanny Pia Penttala, miten vanhemman kannattaa keskustella lapsen kanssa tunteista?

Suomen Supernanny Pia Penttala, miten vanhemman kannattaa keskustella lapsen kanssa tunteista?

Televisiosta tuttu Pia Penttala tietää, miten lapsen itsetuntoa voi vahvistaa.

Ruuturiippuvuus on uusi asia, jota ei ollut edes 80-luvulla syntyneiden vanhempien lapsuudessa. Miten neuvot vanhempia perheen ruutuetiketissä?

– Ruutuajan käytössä on nykyisin ongelmia sekä lapsilla että vanhemmilla. Ongelmia tulee erityisesti silloin, kun vanhempi käskee lapsen lopettaa ruudun käytön. Lapset esimerkiksi pelaavat sellaisia pelejä, joita on voitu rakentaa vaikka kolme päivää. Jos äiti tai isä käskee autoritaarisesti lopettamaan pelin heti, kaikki häviää. 80-luvullakaan vanhemmat ­eivät lyöneet rikki sitä vaivalla rakennettua merirosvolaivaa.

– Nukkumaanmenoaikaan vanhemmat saattavat huudella lapsille oman pädinsä takaa käskyjä, ja lapset tietävät, että tuo ei nouse sohvalta ainakaan tuntiin. Parempi on laittaa pädi pois, keskittyä lapseen 45 minuuttia ja palata sitten ruudun ääreen.

– Tärkeintä on, että lapsen arjen toiminnot sujuvat. Kun kouluunlähtö, kotitehtävät, harrastukset ja nukkumaanmeno sujuvat ikätasoisesti oikein, miksi ei voisi käyttää ruutua? Ruutuajalla ei vain voi paikata näitä muita tekemisiä.

Uhkailu, kiristys vai lahjonta – mikä keino tepsii, kun lapsi ei tottele?

– Nykylapset on opetettu hyvään itse­arviointiin jo päiväkodissa ja alaluokilla. Perheessä kannattaa ottaa tunteet esiin silloin, kun ne eivät ole eniten pinnalla. Tuodaan asia esiin asiana ilman syyttelyä ja suurempia tunteita. Jokainen saa sanoa mielipiteensä, ­asiasta tehdään kompromissi ja sovitaan, mitä ­tapahtuu, jos näin ei tehdä.

– Vanhemman on sitten pidettävä jämäkästi kiinni sopimuksesta. Esimerkiksi: jos aamulla sataa, laitetaan kumisaappaat jalkaan. Jos ei tehdä näin, illalla ei katsota Pikku Kakkosta. Vaikka siitä syntyisi kova huuto, aikuisen on kestettävä se. Lapsen on opittava syy-seuraussuhteet pienestä pitäen.

– Tunteiden sanoittaminen on tärkeää. Esimerkiksi: Näen, että olet tosi vihainen. Ole hetki rauhassa ja puhutaan vasta sitten.

– Vanhempi ei kiellä tunteita mutta näyttää, miten tunteiden kanssa selviydytään. Tunteista ja niiden tunnistamisesta löytyy paljon kirjoja lapsille, aikuisille ja murrosikäisille.

 

On myös perheitä, joissa roolit ovat hämärtyneet. Aikuiset ovat enemmän lastensa kavereita.


Miksi on vaikea ottaa vastaan lapsen kiukkua ja itkua?

– Hyvin väsynyt vanhempi ei siedä lapsen kiukkua ja tappelua. Toisaalta on myös perheitä, joissa roolit ovat hämärtyneet. Aikuiset ovat enemmän lastensa kavereita, eikä kaverisuhteeseen liity spontaani vastaan paneminen.

– Osa vanhemmista on saanut hyvin vapaan kasvatuksen. Silloin vahvoja negatiivisia tunteita ei ole tullut kotona esiin, koska konfliktitilanteita ei synny. Niiden kohtaaminen vanhemman roolissa tuntuu vieraalta.


Miten vanhempi voisi vahvistaa lapsen itsetuntoa?

– Vanhemman tulee olla ylpeä ja onnellinen omasta lapsestaan. Kun lapsi saa tuntea itsessään, että hänestä ollaan ylpeitä ja hän kelpaa tällaisena, sen parempaa itsetunnon kasvualustaa ei voi olla.

– Kehumisen ja kannustamisen lisäksi tarvitaan lupa epäonnistua ja harjoitella uudelleen, aikuisen tuella.


Millainen on iltarukouksesi?

– Illalla mietin aina päiväni kulkua ja päivän kohtaamisia. Poimin siitä positiiviset ajatukset, jolloin minun on hyvä käydä nukkumaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi