null Aku Ankka ei saa puhua uskonnosta – mutta onko hän uskonnoton?

Hyvä elämä

Aku Ankka ei saa puhua uskonnosta – mutta onko hän uskonnoton?

Walt Disney kielsi käsittelemästä tarinoissaan uskontoa, politiikkaa ja monta muuta asiaa. Silti uskonnot lymyilevät Ankkalinnan kaduilla.

Tarkkasilmäiset Ankka-fanit huomasivat heinäkuussa jotain outoa.

Sekä suomalaisen Aku Ankan taskukirjan että ruotsalaisen Kalle Ankas pocketin kannessa Aku keikkuu köysiradalla Rio de Janeiron yllä. Ruotsalaisen version kannessa näkyy Rion suuri Kristus-patsas, mutta suomalaisesta kannesta patsas oli poistettu.

Tapaus avaa kiinnostavan kurkistusluukun Suomen suosituimman sarjakuvan kulissien taakse.

Aku Ankka -lehteä lukee viikoittain noin miljoona suomalaista. Kuukausittain ilmestyviä taskukirjoja myydään vuosittain 750 000, mikä on valtava määrä.

Miksei Taskarin kannessa voi olla Kristusta? Ja ennen kaikkea: mitä Ankat ajattelevat uskonnosta?

Jeesuksella ja ilman. Suomalainen Taskari sensuroi Rion Kristus-patsaan, ruotsalainen Kalle Ankas Pocket ei.

Jeesuksella ja ilman. Suomalainen Taskari sensuroi Rion Kristus-patsaan, ruotsalainen Kalle Ankas Pocket ei.

Uskonnot ja kommunistit samalle listalle

Vuonna 1963 maailma oli jakautunut kahtia. Kuuban ohjuskriisistä oli vasta selvitty, Vietnamin sodalle ei näkynyt loppua, Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy murhattaisiin pian, ja 61-vuotiasta Walt Disneyä ahdisti.

"Tänä jännitteisenä maailmanaikana, jolloin ihmisten uskoa koetellaan enemmän kuin koskaan, olen henkilökohtaisesti kiitollinen siitä, että vanhempani opettivat minut hyvin nuorena uskomaan ja turvaamaan vahvasti ja henkilökohtaisesti rukoukseen ja jumalalliseen johdatukseen", hän kirjoitti Faith is a Star -teoksessa, jossa julkkikset kertoivat uskostaan.

Disney ei juuri käynyt kirkoissa, mutta mielsi itsensä kristityksi. Animaatioissaan ja sarjakuvissaan hän veti kuitenkin selkeän linjan: uskontoa tai politiikkaa ei käsitellä. Kantaaottavat aiheet olisivat rajanneet osan yleisöstä pois.

Kieltolistalle joutui sittemmin muutakin.

No, jos jotain poistaa, niin sensuuriahan se on.

– Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä

"Siellä olivat kommunistit, atomipommit ja sodat – ja joitain ihan absurdeja asioita, kuten että naiset eivät voineet olla roistoja ja poliisit piti kuvata fiksuina", kertoo tutkija Katja Kontturi Jyväskylän yliopistosta.

Kontturi on tutkinut Disneyn Ankka-sarjiksia opintojensa alusta asti. Hänen väitöskirjansa käsitteli sarjakuvapiirtäjä Don Rosan Ankka-maailmaa.

"Uskonto ei konkreettisena ilmiönä ole läsnä Ankka-sarjakuvissa. Kirkot ja muut pyhätöt ovat kuvastossa arkkitehtonisina paikkoina. Jos uskonnoista puhutaan, kyse on myyttisistä tarinoista, joihin liittyvät seikkailu ja aarteenetsintä", Kontturi selittää.

Etenkin Don Rosalla niin on usein. Rosan tarinoissa maailmaa kiertelevä Roope-setä törmää milloin hindumytologiaan, milloin aboriginaalitarinoihin, voodoohon tai suomalaiseen muinaisuskoon. Käyvät Ankat kristillisissä luostareissakin, mutta kyse on tarinan kulisseista.

Yksi tapaus nousee poikkeuksena joukosta.

Rosan Roope Ankan elämä ja teot -suurteoksen yhdeksännen luvun lopussa Roope lähtee sukunsa mailta Skotlannista kohti Yhdysvalloissa sijaitsevaa Ankkalinnaa, josta hän on ostanut kukkulan. Luvun lopussa näytetään, miten Roopen isä Fergus MacAnkka kuolee, irtaantuu kehostaan ja tapaa aiemmin kuolleen vaimonsa.

Sen lisäksi, että kohtaus sisältää uskonnollisia viboja, se käsittelee toista kiellettyä aihetta: kuolemaa.

"Kukaan muu Ankka-piirtäjä ei ole näyttänyt päähahmon kuolemaa", Kontturi toteaa.

"Ihmiset ovat kuin ruoho"

Walt Disney oli Disney-universumin isä, mutta nykyisestä Ankka-maailmasta saadaan kiittää pitkälti toista miestä. Sarjakuvamestari Carl Barks keksi Roope-sedän, Karhukoplan, Hannu Hanhen, Ankkalinnan kaupungin ja paljon muuta.

Jos Don Rosan maailmassa Ankat jatkavat elämäänsä kuoleman jälkeen, Barksin ajatus ihmisen kohtalosta oli tylympi.

"Kun me kuolemme, se on loppu. Kaikki säilömämme muistot vain katoavat kuin tietokoneelta", Barks totesi toimittajalle vuonna 2000.

"Olemme kuin ruohoa – näet sen, tallot sen etkä ajattele sitä sen enempää. Me olemme kuin se ruoho – meillä on oma pieni elämämme, ja kun se on ohi, meitä ei ole."

Barks ei julistanut maailmankatsomuksellisia näkemyksiään Ankka-sarjiksissaan. Yhteiskunnallisiin asioihin hän sen sijaan ei malttanut olla kajoamatta. Barksin tarinat vilisevät yhteiskunnallista satiiria, eikä esimerkiksi viittauksia Vietnamin sotaan tai Neuvostoliittoon ole vaikea huomata.

Katja Kontturin mielestä sopiva määrä yhteiskuntakritiikkiä ei ole Ankka-sarjiksille pahitteeksi.

"Tällä hetkellä Disney-taiteilijoilla ei varmaan ole niin kova tarve kommentoida yhteiskuntaa. Mutta kun maailman tilanne on mikä on, se voi jossain vaiheessa tulla taas ajankohtaiseksi."

Yksikään lause ei ole neutraali

Suomen Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän mukaan Ankka-maailma on kuin suomalainen sauna.

"Kun sinne mennään, siellä ei puhuta uskontoa tai politiikkaa eikä kajota navanalusasioihin. Se on siinä mielessä puhdas arkielämän kuohuista."

Sillä Akkaria mainostettiin jo 1950-luvulla. Mainoksissa luvattiin, ettei Aku Ankka sisällä mitään ala-arvoista tai mieltä kiihottavaa, joten se sopii kaikille lapsille.

Ei Akkaria tosin pelkille lapsille tehdä.

"Edeltäjäni Markku Kivekäs tapasi sanoa, että Aku Ankka on lehti, jota myös lapset voi lukea", Hyyppä kertoo.

Vaikka tarinoissa vältetään Disneyn linjan mukaisesti uskontoa ja politiikkaa, neutraaleja ne eivät Hyypän mukaan ole.

"En tiedä, voiko edes yksittäinen lause olla täysin neutraali. Ankka-sarjakuvat eivät ole neutraaleja, mutta pyrimme siihen, että ne eivät ole loukkaavia."

Aku uskoo kohtaloon, Hannu Onnettareen ja Roope rahaan.

Hyypän mukaan Ankka-tarinat ovat osa länsimaisen tarinankerronnan jatkumoa. Niiden lähisukulaisia ovat esimerkiksi eläinsadut, joissa on usein selkeä moraalinen opetus. Niin on Hyypän mielestä myös parhaissa Ankka-tarinoissa. Paha saa palkkansa, hyvä voittaa ja pyyteettömyys kannattaa.

"Suora julistus tai uskontopolitiikka on jätetty pois. Paremminkin ne käsittelevät sitä, miten olla hyvä ihminen."

Disneyn alkuperäiset animaatiot oli tarkoitettu lähinnä länsimaalaiselle yleisölle. Nykyään Ankka-sarjakuvia luetaan yli 40 kielellä Itä-Aasiaa ja arabimaita myöten. Eri maiden uskonnolliset ja poliittiset järjestelmät vaihtelevat, mutta Akkarin pitää sopia kaikille.

Joskus se vaatii tasapainoilua Suomessakin, kuten Hyyppä sai huomata Rio-kansijupakassa.

"Meille tuli palautetta, että minkä takia Aku Ankka lähtee sensuurin tielle."

No, miksi?

"No, jos jotain poistaa, niin sensuuriahan se on, jos ihan semantiikan tasolla ollaan", Hyyppä toteaa.

"Jos Jeesus olisi ollut kannessa, olisi ollut mahdollista, että uskonnon molemmissa laidoissa olisi joku loukkaantunut: hartaimmat uskovaiset tai ne ateistit, jotka kysyvät, että minkä takia tätä taas pakkosyötetään."

Uskooko Ankka Jumalaan?

Barksilais-rosalainen Ankka-maailma ei ole meidän maailmamme, mutta kovasti sen näköinen. Vaikka Disney ei halua ottaa uskontoon kantaa, tarinoissa esiintyvät kirkot, papit ja myytit osoittavat, että Ankat elävät maailmassa, jossa on uskontoja.

Miten on, uskovatko Ankat Jumalaan?

Aki Hyyppä miettii pitkään.

"Aku uskoo kohtaloon, Hannu Onnettareen ja Roope rahaan. Jos ajatellaan, että Jumalaan uskomiseen kuuluu jonkinlaisia rituaaleja tai määriteltyjä tapoja, niin silloin vastaus on lyhyesti ei."

Ovatko Ankat sitten uskonnottomia?

"Ne eivät tunnusta tai noudata mitään uskontoa ainakaan suoraan. Kaikki uskonnothan pyrkivät opastamaan hyvään elämään. Ehkä Ankat noudattavat paremminkin tällaista uskontojen universaalia kuin tunnustuksellisesti mitään sen ilmentymää", Hyyppä pohtii.

"Tämä on kyllä aika vaikea kysymys."

Walt Disneyn sitaatti on käännetty vapaasti Roland Gammonin toimittamasta kirjasta Faith is a Star (1963) ja Carl Barksin sitaatit Donald Aultin toimittamasta kirjasta Carl Barks: Conversations (2003).

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Disney-elokuvissa kiiltokuvarakkaus on vaihtunut tiimityön voimaan – ”Nyt on sosiaalisesti hyväksyttyä, että Disney-elokuvia voi fanittaa vielä ripari-ikäisenäkin”

Hyvä elämä Ajankohtaista

Disney-elokuvien hahmot ovat nykyään monimuotoisempia ja tyttö- ja naisrooleja on enemmän, sanoo väitöskirjatutkija Aino Isojärvi. Vantaalaisessa Kivistön kirkossa vietetään toukokuun lopussa messua tutuilla Disney-sävelillä.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.