Kirkolliskokousedustaja Lauri Palmunen kommentoi vaalirahoituksen valvontaa koskevaa aloitetta, etualalla puheenvuoroja kuuntelevat piispa Teemu Laajasalo (vas.) ja piispa Jari Jolkkonen (oik.)
Aloite haluaa lisätä avoimuutta kirkon eri vaaleissa ehdolla olevien saamasta taloudellisesta tuesta – ”Rahoituksen lähteiden avaaminen jää tällä hetkellä ehdokkaiden vapaaehtoisuuden varaan”
Turussa parhaillaan koolla oleva kirkolliskokouksen täysistunto käsitteli aloitetta, jossa esitettiin kirkon vaaleissa ehdokkaana olevien vaalirahoitukseen samantapaista valvontaa kuin valtiollisissa, alueellisissa ja kunnallisissa vaaleissa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylimmän päättävän elimen, kirkolliskokouksen, täysistunnossa käsiteltiin tiistaina 5. toukokuuta edustaja-aloitetta koskien vaalirahoituksen valvontaa.
Aloitteen 22 allekirjoittajaa esittävät, että ehdokkaiden vaalirahoitusta valvotaan seurakuntavaaleissa, kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleissa, kirkkoherran välittömässä vaalissa ja piispanvaaleissa samaan tapaan kuin valtiollisissa, alueellisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Aloite sai sekä kannatusta että vastustusta. Puheenjohtajien neuvosto ehdotti, että asia lähetetään hallintovaliokunnan käsiteltäväksi.
”Rahoituksen lähteiden avaaminen jää tällä hetkellä kuitenkin yksin ehdokkaiden vapaaehtoisuuden varaan. Pidämme tätä ongelmallisena ja pidämme tavoiteltavana, että vaalirahoituksesta olisi olemassa yhteiset velvoittavat säännöt”, aloitteessa todettiin.
– Monet kirkon virkahenkilöt, kuten esimerkiksi piispat tässä eturivissä, ovat merkittäviä yhteiskunnallisia keskustelijoita ja toimijoita. Tällainen valta ja vastuu edellyttää luottamusta ja avoimuutta, ja tällaiseen avoimuuteen kuuluu myös avoin tieto vallankäyttäjiksi pyrkivien ja päässeiden kampanjoiden taustasta, totesi aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Tuomas Kauppinen.
Hän huomautti puheenvuorossaan, että esimerkiksi piispanvaaleihin voi liittyä merkittävää kampanjointia ja sitä myöten myös rahamääriä, mutta rahoituksen lähteiden avaaminen jää tällä hetkellä yksin ehdokkaiden vapaaehtoisuuden varaan.
– Kirkon tulisi olla kaikenlaisessa avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä edelläkävijä. Siksi tästäkin asiasta olisi tarpeellista säätää yhteiset ja velvoittavat säännöt etupainossa, ei vasta sitten, kun asia muodostuu kirkossamme haasteeksi tai ongelmaksi.
– Pidän tosi tärkeänä, että joka paikassa, missä käytetään julkista valtaa, niin kaikki valinnat ovat mahdollisimman läpinäkyviä, kirkolliskokousedustaja Eve Rämö totesi.
Hän on Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja vaikuttaa myös Vantaan kuntapolitiikassa.
Rämö huomautti kuitenkin, että seurakuntavaaleissa moni saa niin vähäisiä summia, että samaan tapaan kuin kuntavaaleissa, olisi hyvä, että alle tuhannen euron kampanjoista riittäisi ”raksi ruutuun”.
– Suurella osalla ei tulisi minkäänlaista ilmoitusta tai ilmoitusvelvollisuutta.
Aloitteen allekirjoittajat esittivät, että aloitteen hyväksyessään kirkolliskokous antaisi Kirkkohallituksen tehtäväksi selvittää ja valmistella tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset lainsäädännön muutokset tai muut tarvittavat toimet, joilla ehdokkaiden vaalirahoitusta valvotaan kirkon vaaleissa.
Aloitteen tekijöiden mielestä yhtenä vaihtoehtona voitaisiin pitää ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain soveltamista kirkollisiin vaaleihin. Laki sisältää säännökset yhdeltä tukijalta vastaanotettavan vaalirahoituksen enimmäismäärästä, vaalien jälkeisestä ilmoitusvelvollisuudesta ja euromääräiset alarajat yksityiskohtaisen vaalirahoitusilmoituksen tekemisvelvollisuudelle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Noin kolmannes pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöistä aikoo asettua uudestaan ehdolle – iso osa pohtii vielä ratkaisuaan
AjankohtaistaKirkko ja kaupungin luottamushenkilöille teettämän kyselyn mukaan suurin osa voi suositella kirkon luottamushenkilönä toimimista muille.
