Espoon piispa Kaisamari Hintikka pitämässä kirkkoherran vaalitapaa koskevaa puheenvuoroa kirkolliskokouksessa tiistaina 5. toukokuuta.
Suora vai välillinen? Kirkkoherran valintatapa jakoi näkemyksiä kirkolliskokouksessa: ”On aika päivittää säädökset”
Monissa seurakunnissa kirkkoherran välillinen vaali on jo arkea, vaikka säännökset suosivat suoraa kansanvaalia. Kirkolliskokouksessa esitetyn aloitteen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei enää vastaa käytäntöä.
Kirkolliskokous käsitteli tiistaina 5. toukokuuta edustaja-aloitetta, jossa esitettiin kirkkoherranvaalin ensisijaisen vaalitavan muuttamista.
Nykyisessä kirkkolainsäädännössä kirkkoherran välitön vaali on säädetty ensisijaiseksi vaalitavaksi. Tuomiokapituli voi kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä päättää, että kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla.
Aloitteessa ehdotettiin, että kirkolliskokous ryhtyy valmistelemaan tarvittavia säädösmuutoksia kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen siten, että kirkkoherran välillinen ja välitön vaalitapa ovat sääntelyssä keskenään tasavertaisessa asemassa eikä kumpaakaan aseteta ensisijaiseksi vaalitavaksi.
Aloitteessa ehdotettiin myös, että seurakunta päättää itse kirkkoherran vaalitavasta ilman, että tuomiokapituli voi sivuuttaa seurakunnan nimenomaista tahtoa, jollei siihen ole muusta lainsäädännöstä juontuvia ja poikkeuksellisen painavia perusteita.
Välittömässä vaalissa seurakunnan äänioikeutetut jäsenet valitsevat suoralla vaalilla kirkkoherran. Välillisessä vaalissa kirkkoherran valinnan tekee seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto, joiden jäsenet on valittu seurakuntavaaleissa.
Asiasta keskusteltiin vilkkaasti 33 puheenvuoron verran sekä teologisia että hallinnollisia perusteluja esittäen. Aloite lähetettiin edustaja Sanna Husson esityksestä yleisvaliokunnan sijasta hallintovaliokuntaan äänin 56–50. Tyhjiä ääniä annettiin yksi.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Liisa Kuparinen totesi puheenvuorossaan, että välillinen vaalitapa kirkkoherraa valittaessa on muodostunut monissa seurakunnissa tosiasialliseksi ensisijaiseksi käytännöksi.
– Välittömän vaalitavan säilyttäminen lainsäädännössä ensisijaisena ole enää perusteltua. On aika päivittää säädökset vastaamaan nykyistä todellisuutta.
Aloitetta perusteltiin myös sillä, että välittömissä kirkkoherran vaaleissa äänestysprosentit ovat jääneet alhaisiksi. Viime aikojen kirkkoherranvaalit ovat herättäneet keskustelua tuomiokapitulien roolista vaalitavan valinnassa. Esille on noussut tilanteita, joissa seurakunnan luottamushenkilöt ovat esittäneet välillistä vaalia, mutta tuomiokapituli on päätynyt määräämään välittömän vaalin. Näin kävi esimerkiksi viime keväänä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran valintaprosessissa.
Espoon piispa Kaisamari Hintikka totesi puheenvuorossaan, ettei ota kantaa kumpaankaan vaalitavan ensisijaisuuteen, koska niissä molemmissa on puolensa. Hän kuitenkin totesi, että kirkkoherran valinta ei ole pelkästään seurakunnan itsehallintoa koskeva asia.
– Kirkkoherran valinta koskee samanaikaisesti sekä paikallisen seurakunnan itsehallintoa että kirkon ja hiippakunnan kokonaisetua. Tästä kaksoisroolista nousee myös tuomiokapitulin toimivalta kirkkoherran vaalissa. Se ei ole täydentävää tai vain valvovaa vaan perustavanlaatuista toimivaltaa, Hintikka totesi.
– Se, että tuomiokapituli ei päädy seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa samaan lopputulokseen ei vielä vääjäämättä tarkoita, että menettelyssä yleisesti ottaen olisi jotain rakenteellisesti tai menettelyllisesti pielessä tai että luottamus kirkon hallintoon olisi totaalisesti uhattuna. Tämä tietysti vaatii vastuullista ja läpinäkyvää ja julkisesti perusteltua vallankäyttöä ja ratkaisuja tuomiokapituleilta. Aloitteessa viitattiin myös siihen, ettei tuomiokapituleilla ole asiassa yhtenäistä valtakunnallista selkeää linjaa.
– Ajattelen, että tämähän on hyvä asia. Eikö juuri tämä kerro siitä, että tuomiokapitulit ja piispat kukin hiippakunnassaan pyrkivät ottamaan vakavasti hiippakuntien ja seurakuntien erilaiset todellisuudet myös kirkkoherran vaalitavan valinnassa, Hintikka totesi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkolliskokouksessa käytiin vilkas keskustelu kummien määrästä ja merkityksestä – aloitteet määrän säätelyn poistamisesta ja kummien lisäämisestä yli 15-vuotiaille etenevät
AjankohtaistaOsa edustajista haluaisi poistaa kummien vähimmäismäärän, jotta kaste olisi mahdollinen myös ilman kirkkoon kuuluvaa kummia.
