Pia Kärki opiskelee nuorisotyönohjaajaksi, Via Kallio papiksi ja Maria Kauniainen kanttoriksi.
Tie kirkon työhön ei aina synny kutsumuksesta – opiskelijat Maria, Pia ja Via kertovat, mikä ohjasi heidän alanvalintaansa
Maria Kauniainen, Pia Kärki ja Via Kallio opiskelevat kaikki ammatteihin, joista työllistyy kirkon hommiin.
Maria Kauniainen, 29, kanttoriopiskelija Sibelius-Akatemiassa: ”Ehtoollisen aikana on tullut soitettua myös Metallicaa”
“Olen soittanut pianoa pienestä asti ja halunnut aina muusikoksi. Yläasteella kanttori antoi minun kerran messun jälkeen soittaa uruilla Johann Sebastian Bachin kappaleen. Soittaminen tuntui helpolta, ja kanttori sanoi alkavansa opettaa minua urkujen soittossa.
Sitä ennen olin ajatellut, että minusta tulisi pianonsoiton opettaja. Mutta kun tuona päivänä palasin kotiin, kerroin äidilleni, että minusta tulee urkuri.
Kun muutin lapsuudenkodistani Karjaalta lukioon Helsinkiin, yksi kaverini kutsui minut mukaansa kirkkoon. Seuraavana päivänä ajattelin, että haluan alkaa lukea Raamattua. Näin minusta tuli vähitellen tietoinen kristitty.
Kanttorin ammatti on täydellinen, koska siinä pystyn toteuttamaan itseäni muusikkona ja samalla palvelemaan kirkossa ihmisiä musiikin kautta.
Kanttorin työ on Maria Kauniaisen mielestä oiva ratkaisu kirkossa viihtyvälle muusikolle: saa toteuttaa omaa musikaalisuuttaan kuukausipalkalla.
Tänä kesänä valmistuin kirkkomusiikin kandidaatiksi Sibelius-Akatemiasta. Jäljellä on vielä kaksi ja puoli vuotta maisteriopintoja.
Kirkkomusiikin linja on todella monipuolinen: täytyy osata muun muassa urkujen soitto, klassinen laulu ja kuoronjohto. Opinnot ovat olleet kivat, mutta ensimmäiset pari vuotta olivat myös rankkoja. Maisterivaiheessa aion syventää osaamistani urkujen soitossa.
Vihkimisissä on toivottu pop- ja elokuvamusiikkia, kuten Pirates of the Caribbean -tunnusbiisiä, ja jumalanpalveluksessa olen soittanut Michael Jacksonin Earth Songin. Toisinaan ehtoollisen aikana on tullut soitettua klassisen musiikin lisäksi myös Metallicaa.
Maria Kauniainen jatkaa syksyllä opinnoissaan maisterivaiheeseen. Hän aikoo tehdä myös pedagogiset opinnot mahdollisia opettajan pestejä varten.
Lähivuosina moni kanttori jää eläkkeelle, minkä vuoksi tarvitaan uusia kanttoreita. Muuten Suomeen syntyy kanttoripula.
Jos joku nuori tai vanhempikin miettii, hakeako opiskelemaan kirkkomusiikkia, niin olen sitä mieltä, että se kannattaa ehdottomasti. Sibelius-Akatemiasta ei valmistu suoraan kanttoriksi, mutta saa paljon työkaluja ammattimuusikkona toimimiseen. Kanttorin työ kirkossa antaa mahdollisuuden sekä kuukausipalkkaan että musiikin harjoittamiseen, mikä on muusikolle harvinainen tilanne.”
Pia Kärki, 22, nuorisotyönohjaajaopiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulussa: ”Mietin aika paljon, miten nuoret pärjäävät”
”Kun valmistuin lukiosta kolme vuotta sitten, piti alkaa miettiä, mitä haluaisin tehdä elämässäni. Silloin minua houkuttivat teologian opinnot ja hainkin sinne, mutta en päässyt sisään.
Kotiseurakuntani oli Paavalin seurakunta, ja siellä nuorisotyönohjaaja kysyi minua riparille leiriavustajaksi. Tehtäväni oli toimia ohjaajan tukena ja valvoa yörauhaa. Huomasin, että se työ olikin tosi kivaa!
Yhteishaussa minulle tarjottiin opiskelupaikkaa Diakonia-ammattikorkeakoulusta, ja opiskelen nyt toista vuotta kirkon nuorisotyönohjaajaksi ja sosionomiksi. Työskentelen opintojen ohella Espoonlahden seurakunnassa nuorisotyönohjaajana ja koen, että olen jo unelmatyössäni.
Rippikoulun avustajana toimiminen oli niin mukavaa ja merkityksellistä, että Pia Kärki lähti opiskelemaan nuorisotyönohjaajaksi.
Nuorisotyönohjaajan työssä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja työkenttä on monipuolinen. Opinnoissa olemme harjoitelleet toimintatuokioita, eri-ikäisten ihmisten kohtaamista sekä suru- ja kriisitilanteita. Näistä taidoista on jo ollut hyötyä työelämässä.
Suosittelen tätä alaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet auttamisesta ja ihmisten kanssa työskentelystä. Alasta ei tarvitse tietää kaikkea ennen kuin sinne hakeutuu, koulussa kyllä opetetaan. Tämä voi olla hyvä valinta myös sellaiselle, joka ei tiedä, mitä tekisi elämässään. Nuorten kanssa työskenteleminen on merkityksellistä.
Haluan silti vielä jossakin vaiheessa hakea opiskelemaan teologiaa. Haluaisin tutkia teologista maailmaa ja paneutua asioihin syvemmin. Yksi mahdollisuus on aloittaa opinnot avoimessa yliopistossa.
Pia Kärkeä kiinnostaa erityisesti kriisitilanteissa toimiminen. “Opinnoissa olemme harjoitelleet suru- ja kriisitilanteita, ja näistä taidoista on jo ollut hyötyä työelämässä.”
Työssäni ja opinnoissani olen nähnyt, miten hallituksen tekemät leikkaukset vaikuttavat nuoriin ja ikääntyneisiin. Mietin aika paljon, miten nuoret pärjäävät.
Toivoisin, että nuorten kanssa töitä tekevien työpanos nähtäisiin tulevaisuudessakin arvokkaana ja että itse pystyisin työni kautta auttamaan ihmisiä ja olemaan nuorille turvallinen aikuinen.”
Via Kallio, 22, teologian opiskelija Helsingin yliopistossa: ”Kreikan kieleen tykästyin ihan sikana”
”Toivon, että saisin opintojeni myötä pappisvihkimyksen. Se on ihan ykköstavoitteeni. Pappina haluaisin toimia niin, että seurakunnat olisivat saavutettavia, turvallisia ja avoimia kaikille.
Pappeus ei ole aina ollut unelmani, vaan päädyin opiskelemaan teologiaa enemmänkin sattuman kautta.
18-vuotiaana aloin käydä aktiivisemmin seurakunnan toiminnassa, ja äitini mainitsi teologisen tiedekunnan yhtenä vaihtoehtona, kun pohdin korkeakouluhakuja. Tuolloin halusin vielä opiskelemaan logopediaa, mutta ovet aukesivatkin teologiseen. Otin paikan vastaan.
Via Kalliolle ajatus pappeudesta syntyi opintojen myötä. Nyt se on hänen opintojensa päätavoite.
Opinnot ovat olleet monella tavalla mielenkiintoiset. Olen innostunut etenkin eksegetiikasta. Siinä tutkitaan Raamatun historiaa ja sosiaalista maailmaa ja pohditaan, mitä tapahtui kun alkukirkko lähti leviämään. Minua kiinnostavat etenkin apostolit ja heidän jälkeinen aikansa.
Haastavinta on ollut kreikan kielen opettelu. Opintoihimme kuuluu kolme klassista kieltä: kreikka, latina ja heprea.
Kreikkaan tykästyin ihan sikana, vaikka se oli vaikeaa. Haluan hyödyntää kreikan kieltä jotenkin kandidaatintutkinnossanikin.
Via Kalliota kiinnostaa erityisesti eksegetiikka, joka tarkoittaa uskontojen pyhien kirjoitusten tutkimista ja tulkitsemista akateemisesti.
Jo siinä vaiheessa, kun opintosuunnakseni valikoitui kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyö, minulle oli aika selvää, että pappeus kutsuu.
Kursseilla on puhuttu paljon esimerkiksi nuorten miesten kasvavasta kiinnostuksesta kristinuskoon. Olemme kuulleet, että ilmiö on havaittavissa jo rippikoulukyselyissä. Uskon, että kriisit, kuten koronapandemia ja 2020-luvun sodat, luovat tarvetta turvalle ja yhteenkuuluvuudelle, mikä selittäisi osaltaan poikien uskonnollisuuden lisääntymistä.
Voinkin suositella näitä opintoja kenelle tahansa, joka on kiinnostunut uskontojen merkityksestä ja vaikutuksista yhteiskuntaan. Tämä ala sopii uteliaille, avoimille ja ennakkoluulottomille, ja jos jotain ennakkoluuloja on, ne kyllä karisevat opintojen myötä.
Papin työhön liittyvää työkokemusta olen saanut, kun olen ollut kahtena kesänä kesäteologina Nurmijärven seurakunnassa. Lisäksi olen opintojeni ohella tehnyt viestinnän ja hallinnon alan töitä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa.
Merkityksellisintä on ollut huomata oma ammatillinen kasvu jo tässä vaiheessa ja se, että opinnoista on ollut oikeasti hyötyä työelämässä.”
Tuhansia opiskelijoita
Kirkon erilaisia tehtäviä varten kouluttautuu tällä hetkellä tuhansia opiskelijoita eri puolilla Suomea.
Yliopistoissa teologiaa opiskelee noin 1 700 henkilöä.
Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia opiskelee 137 henkilöä.
Ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 3 000 henkilöä tavoitteenaan sosionomin tai yhteisöpedagogin tutkinto. Sosionomit ja yhteisöpedagogit työllistyvät mm. seurakunnan diakonia- ja nuorisotyöhön.
Kirkon töihin voi opiskella myös esimerkiksi STEP-koulutuksessa, jossa voi suorittaa esimerkiksi seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinnon ja kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon.
Lähde: Kirkot alat ry, Sibelius-Akatemia
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Petja Kopperoinen on Tiktokissa irrotteleva pappi, jonka kutsumus on muuttaa kirkkoa – ”Oikeassa elämässä olen aika kuiva ihminen”
HengellisyysPetja Kopperoinen pyrki viisi kertaa Teatterikorkeakouluun, mutta päätyi papiksi. Siinä työssä parhaita juttuja on ihmisten elämäntarinoitten kuunteleminen.
