Ilkka Kanerva on työskennellyt lasten ja nuorten parissa Vuosaaren alueella 20 vuotta. Maailma on muuttunut, mutta päällimmäiset huolenaiheet pysyneet melko samoina.
Seurakunnan nuorisotyöntekijä Ilkka Kanerva kuuluu kalustoon Vuosaaren lukiossa – ”Kaikki tähtäävät siihen, että oppilas pärjäisi”
Ilkka Kanervan työtä lukiossa on muun muassa yksinäisyyden vähentäminen ja nuorten elämänhallinnan tukeminen.
Vuosaaren seurakunnan johtava nuorisotyöntekijä Ilkka Kanerva viettää suurimman osan työajastaan Vuosaaren lukiossa. Kyseessä on Helsingin seurakuntayhtymän rahoittama projekti ja Kanervan työ on osa lukion yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä.
Lukiossa työskentelee parina päivänä viikossa myös kaksi kaupungin nuorisotyöntekijää. Kaikilla koulussa työskentelevillä on ammatista riippumatta yhteinen tavoite.
– Olemme täällä siksi, että koulumotivaatio kasvaisi ja jokainen saisi vietyä koulun kunnialla loppuun. Kaikki tähtäävät siihen, että oppilas pärjäisi, Kanerva sanoo.
Kun Vuosaaren nykyinen lukiorakennus valmistui 2021, opiskelijamäärä yli kaksinkertaistui. Tilat on mitoitettu jopa 900 opiskelijalle.
– Täällä uskotaan siihen, että kun aikuiset toimivat yhdessä, se kasvattaa nuoria sellaiseen maailmaan, jossa ei tarvitse käpertyä omaan koloon, vaan jossa kaikki ovat tervetulleita.
Vuosaaren lukio muutti uusiin tiloihin 2021 ja samalla oppilasmäärä kasvoi valtavasti. Koululla työskentelee Vuosaaren seurakunnan nuorisotyöntekijän Ilkka Kanervan lisäksi kaksi kaupungin nuorisotyöntekijää.
Sinnikkyttä tarvitaan opiskelussa ja ihmissuhteissa
Ilkka Kanerva on oppilaiden tukena ja apuna monenlaisissa asioissa sekä mukana tutor-koulutuksessa. Tutor-oppilaat auttavat uusia lukiolaisia sopeutumaan lukio-opintoihin ja tutustumaan toisiinsa.
– Yksi tärkeimmistä työtehtävistäni on yksinäisyyden ehkäiseminen. Näin isossa lukiossa yksin jättäytyminen voi tietysti olla myös pakopaikka. Jos ympärillä on 850 muuta ja tuijotat puhelinta, se voi olla myös pakenemista.
Kanerva on työskennellyt alueen lasten ja nuorten kanssa 20 vuotta. Nuoret juttelevat hänen kanssaan samoista asioista kuin ennenkin: seurustelukumppaneista, vanhemmista, koulunkäynnistä, päihteistä, taloudesta, kavereista. Jonkinlainen polarisaatio, jakautuminen ääripäihin näkyy kuitenkin yhä vahvemmin myös sosiaalisissa suhteissa. Sosiaalinen media vahvistaa sitä: jonkun postauksista tykkää valtava joukko ihmisiä, toisen postauksista ei kukaan.
– Jos näin käy aina, missä vaiheessa nuori luovuttaa? Omalla sukupolvellani ei ollut näin konkreettisia kokemuksia suosion jakautumisesta. Ennen kaikki olivat ehkä enemmän samaa massaa.
Somessa voi tulla myös tunne siitä, että toiset saavuttavat asioita helposti: näemme samppanjalasit, mutta emme työtä, joka asioitten eteen on tehty tai sitä, millaisia vaikeuksia matkan varrella on voinut olla.
Jos on kokemus siitä, että jätetään ulkopuolelle, luottamus toiseen ei välttämättä synny helposti.
Tosielämässä vaaditaan kuitenkin paljon sinnikkyyttä sekä kykyä sietää epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä. Tämä pätee niin opiskeluun, työhön kuin ihmissuhteisiinkin.
– Tietynlainen kyvyttömyys tehdä kompromisseja on ehkä yleistynyt. Pitkä ystävyyssuhdekin voi mennä jonkun melko pienen asian takia myttyyn.
– Ehkä nettimaailmasta tulee se, että pystyt valitsemaan myös tarkemmin sen, kehen ystävystyt, katsomaan, täyttääkö joku kriteerit listassa. Vääristyvätkö odotukset? Aikaisemmin riitti, että oltiin samalla luokalla tai asuttiin samassa rapussa.
Toisinaan myös vanhemmat ottavat Kanervaan yhteyttä siksi, että nuorella ei ole kavereita. Tilannetta ei ole helppo ratkaista.
– Jos on kokemus siitä, että jätetään ulkopuolelle, luottamus toiseen ei välttämättä synny helposti.
Harrastusten roolin Kanerva näkee keskeisenä. Niiden parissa nuoret hitsautuvat yhteen ja voivat kokea onnistumisia ja pettymyksiä.
– Harrastukset kannustavat sinnikkyyteen ja suojaavat monelta asialta. Nyt puhutaan harrastamisen Suomen mallista, siitä, että jokaisella lapsella olisi yksi harrastus. Tätä sanoisin vanhemmillekin: pitäkää huolta sieltä, että harrastaminen jatkuu. Mitä pidemmälle se jatkuu, sitä useammalta asialta se suojelee nuorta.
Saarnaamaan ei voi ryhtyä
Vaikka monella nuorella menee hyvin, myös nuorten mielenterveyden ja elämänhallinnan ongelmat ovat yleisiä. Nämä ilmiöt näkyvät myös Kanervan työssä.
– Nuoren voi olla vaikea rajoittaa ruutuaikaa, ruokarytmi on sekaisin, ateria korvataan energiajuomalla ja uni jää vähiin.
Kanerva sanoo, että hän voi vaikuttaa näihin asioihin ottamalla aiheen puheeksi, mutta saarnaamaan hän ei voi ryhtyä.
– Se on väärä tapa lähestyä asioita. Sen sijaan voin kysyä, että miten olet tällä viikolla nukkunut.
Lähtökohdat eivät ole kaikilla samat, jotkut ovat saaneet elämässä paremmat kortit kuin toiset.
Paljon puhutaan myös siitä, että kouluissa opettajat joutuvat nykyään venymään, olemaan oppilaille äiti, isä, sosiaalityöntekijä ja psykologi, asettamaan rajoja ja katsomaan perään sen sijaan, että voisivat vain opettaa. Onko nuorisotyöntekijä koulussa osa tätä kokonaisuutta, tekemässä sitä, mikä kuuluisi vanhemmille? Kanerva on hetken hiljaa ja asettelee sitten sanansa varovasti.
– Lähtökohdat eivät ole kaikilla samat, jotkut ovat saaneet elämässä paremmat kortit kuin toiset. Joskus käy niin, että kortit ovat huonot heti alussa ja kun kortteja tulee lisää, menee vielä huonommin, Kanerva aloittaa.
– Toisaalta on paljon sitä, että vaikka lähtötilanne on huono, äiti tai isä pyörittää arkea ja vie perhettä eteenpäin. Lopulta nuori saa valkolakin päähän ja voidaan itkeä, että nyt ollaan tässä pisteessä.
Moni voi myös olla varsin yksin ongelmien kanssa. Kanerva toivoisi, että niin nuoret kuin heidän vanhempansakin voisivat pyytää ja saada apua matalalla kynnyksellä.
– Joskus ne ovat pieniä asioita, joiden avulla nuori löytää paikkansa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ammattioppilaitos Variassa tarjotaan mahdollisuuksia tulla yhteen – nettikaverit eivät korvaa fyysisesti läsnä olevia ystäviä
Hyvä elämäKyselimme Varian väen ajatuksia nuorten yksinäisyydestä ja sen syistä. Pian alkavalla Yhteisvastuukeräyksellä lievitetään yksinäisyyttä.
