Kjell Westö, Rikinkeltainen taivas
Arvio: Kjell Westön uutuus on kasvu- ja sukutarina
Romaani antaa ymmärtää, että ihminen muuttuu mutta pysyy silti samana.
Kjell Westön Rikinkeltainen taivas vie varakkaan Rabellin suvun omalaatuiseen maailmaan. Romaanin kertojana toimii Alex Rabellin lapsuudenystävä, josta tulee myöhemmin tämän Stella-sisaren rakastettu.
Kertojaminä tutustuu Alex Rabelliin 1960-luvun lopulla. Pojat viettävät kesälomaa rannikkopaikassa, jossa sijaitsee Rabellien kartano ja kertojan vanhempien mökki. Suurin osa tapahtumista sijoittuu kuitenkin Westölle tuttuun tapaan Helsinkiin, poikien kotikaupunkiin.
Keskiluokkaisessa perheessä varttuvasta kertojasta tulee kirjailija. Hän kuvaa Alexin, Stellan ja muutaman muun henkilön kautta aikuiseksi kasvamista, mutkikkaita ihmissuhteita ja elämässä pärjäämistä. Kuva Rabellin perheidyllistä särkyy, eivätkä asiat mene niin kuin on nuorena kuvitellut. Rakkaudessa ja ystävyydessä tulee pettymyksiä, joista osa vie tuhon tielle.
Rikinkeltainen taivas kertoo kiehtovasti siitä, että vaikka ihminen muuttuu kokemustensa myötä, hän pysyy myös tietyllä tavalla samana ja tekee onnen tavoittelussa samat virheet uudestaan. Taustalla kummittelevat menneisyys ja muistot. Kuvaava on romaanin viimeinen lause: "Mutta mitä me muistamme, ja mitä me oikeastaan rakastamme?"
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kaupungin kasvatti
Kjell Westö kuvaa sykähdyttävästi ihmissuhteita kaupungissa, jonka hän tuntee läpikotaisin.